Niina Ratilainen

Ammattikorkeakoulujen uudet osakeyhtiöt aloittavat vaikeissa asemissa

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime viikolla ammattikorkeakouluille toimilupia vuodesta 2014 eteenpäin. Vihoviimeisten ammattikorkeakoulujen joukossa myös Turun ammattikorkeakoulusta tulee vihdoin osakeyhtiö.

Turun AMK:n toimilupapäätöksessä analysoitiin toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Ministeriön mukaan ammattikorkeakoululla on vahva maksuvalmius mutta taloudellisille edellytyksille on olemassa huomattava riski. Riskin aiheuttaa tarkastelukauden 2014-2018 hyvin alhainen nettotulos sekä se, että Turun AMK on toimilupahakemuksessaan esittänyt huomattavia tuotto-odotuksia, mikä epäilyttää ministeriötä. Oikeastaan pääomaratkaisut ovat se tekijä, minkä vuoksi Turun AMK:lla katsotaan ylipäätään olevan mahdollisuuksia.

Päätöksessä edellytetään osakeannin toteutuvan ilmoitetulla tavalla ja vuoden 2013 ylijäämän tulevan siirrettyä sellaisenaan osakeyhtiön käyttöön.

Turku pääomittaa yhtiötä tulevina vuosina samalla summalla, jolla kaupunki on pantannut ammattikorkeakoulun investointirahastoon vanhoja valtionosuuksia, joita ei ammattikorkeakoulun toimintaan ole ohjattu. Kaupungin näkökulmasta tämän tyyppinen puskurirahasto turvaa aikoina, joina koulutukseen ja kuntien valtionosuuksiin tehdään leikkauksia. Nyt on ne ajat.

Yhtiön perustaja määrittelee osakkeen arvon, ja AMK Oy:t tarvitsevat paljon suurempaa pääomaa kuin osakeyhtiön minimi omalle pääomalle on. AMK Oy:stä ei voi tulouttaa mitään omistajille, vaan mahdollinen voitto pitää käyttää ammattikorkeakoulun toimintaan.

Turun AMK:n omistajapohja näytti kapealta, mutta Turun Yliopisto lähti yhtiöön viime metreillä. Hyvä näin. Osakeyhtiötä tulee ohjata useammalla osaavalla näkökulmalla, ei vain muutaman omistajan intresseillä. Tämän lisäksi muutamilla ammattikorkeakouluilla on taustallaan muita kuin julkisia tahoja. Myös paikallisia kauppakamareita ja muuta elinkeinoelämää on tulossa mukaan joihinkin yhtiöihin.

Vaikka Turun ammattikorkeakoulu Oy:n osakepääoma tulee olemaan kohtuullinen, ei voida sanoa, että osakeyhtiö lähtee toimintaan vailla huolta huomisesta. On erittäin mahdollista, että ammattikorkeakoulut joutuvat tulevina laihoina vuosina ottamaan suurta lainaa, ainakin investointeihin.

Ammattikorkeakoulujen talous tulee olemaan tiukoilla, ja sen vuoksi osakeyhtiöitä pitää johtaa kohti vakavaraista toimintaa, jossa säilytetään laadukas koulutus ja aluevaikuttavuus strategisen toiminnan keskiössä. Yhtiöiden hallituksissa tarvitaan edustajia, joiden intressit ovat koulutuksen kehittämisessä.

Hallitusohjelman mukaiset menosäästöt ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukseen ovat 51 milj. euroa tällä hallituskaudella. Sitten tulevat vielä indeksileikkaukset. Kuntarahoitus mukaan lukien kokonaisleikkaus on n. 170 milj. euroa. Samalla rahoitusperusteet muuttuvat suuresti 2014 alkaen ja vastuu perusrahoituksesta siirtyy valtiolle kunnilta.

Hallituskaudella vuosina 2012–2015 ammattikorkeakouluilta jää leikkausten ja indeksijäädytysten myötä rahoitusta saamatta 345 milj. euroa. Se on yhteensä noin 18 % tulovähennys. Tilanne on aiheuttanut huolta sitä myöten, että lähes kaikki ammattikorkeakoulut ovat leikanneet aloituspaikkoja ja aloittaneet yt-neuvottelut. Miten ammattikorkeakoulut onnistuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien tulojen tasolle ilman mittavia henkilöstövähennyksiä tai koulutuksen laadun heikkenemistä? Se tulee osakeyhtiön huolehdittavaksi, ja tehtävä tulee olemaan vaativa. Huolen ammattikorkeakoulujen tulevaisuudesta tulee olla niiden omistajien prioriteettilistoilla korkealla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat