Niina Ratilainen

Aina opetusministerin mielessä: lukukausimaksut

Opiskelijapolitiikassa muutama asia on yhtä vakio, kuin se että viikko alkaa aina maanantailla. Lukukausimaksut korkeakouluissa kansainvälisille opiskelijoille ja opintotuen kiristykset kaikille tuodaan pöytään joka kerta kun mistä tahansa neuvotellaan.

Hallitusohjelmassa sovittiin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun arvioinnista. Hallituspuolueilta Vihreitä ja Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta on löytynyt harvoin malttia odottaa kokeilun tuloksia, odottaa sen päättymistä tai toimia tulosten mukaan.

Lukukausimaksukokeilu osoitti maksullisen koulutuksen olevan hölmöläisen hommaa.

Kokeilun kolmannen väliraportin mukaan riittävää määrää kiinnostuneita tulijoita ei ole saatu, ja aluksi kiinnostusta osoittaneetkin vetäytyvät. Raportissa todetaan: ”Ohjelmat joutuvat kilpailemaan maailman tunnetuimpien yliopistojen kanssa, lukukausimaksu on suhteellisen korkea ja Suomi kallis maa asua. Tasainen ja luotettava laatu, mutta olematon maine ei aina riitä kilpailussa kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla.” Media uutisoi kokeilun epäonnistuneen.

Nämä tulokset eivät ole opetusministeri Krista Kiurua lannistaneet. Ministeri asetti elokuussa 2013 selvitysryhmän laatimaan toimenpideohjelman koulutusviennin edistämiseksi. Selvitysryhmällä oli hyvä tehtävänanto: pohtia, miten voisimme tehdä vientituotetta asiassa jossa olemme hyviä. Työryhmä eksyi kuitenkin auttamattomasti sivuraiteelle koulutusviennistä ja päätyi esittämään lukukausimaksuja kansainvälisille opiskelijoille Suomessa. Lukukausimaksupakkomiellettä oli edistetty taas askeleen eteenpäin ja maksullisen koulutuksen ristiretkellä harhailevat saivat taas pienen erävoiton kun neuvoteltuaan maksuista hallitus esitti rakenneuudistuksissa hakumaksun käyttöönotosta.

Kokoomus sai kaipaamansa taisteluparin demareista, kun puoluekokous päätti tänä keväänä lukukausimaksujen ajamisesta. Ei siinä mitään, nyt kauan ajettu tavoite on vain saatu julkiseksi ja äänestäjien arvioitavaksi. Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson tosin yritti edelleen miellyttää kummankin mielipiteen edustajia lausumalla puolueensa lehdessä kyseessä olevan ainoastaan lukukausimaksujen mahdollistaminen periaatteessa, sillä maksujen ottamisesta käyttöön ei ole päätöksiä.

Kesäkuussa 2014 olemme jälleen yhdessä historiallisen maksuttoman koulutuksen murtamisen käännekohdassa kun edetään kohti pääministerin vaihdosta ja minihallitusneuvotteluja. Opetusministeri Krista Kiuru aikoo tuoda lukukausimaksut minineuvotteluiden pöytään.

Demarit ja Kokoomus eivät lepää ennen kuin lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on asetettu, kansainvälisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa romahtanut ja kansainvälisten korkeasti koulutettujen osaaminen häivytetty suomalaisilta työpaikoilta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (67 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Opiskeluvirran pitäisi mennä myös toiseen suuntaan, eli suomalaisten opiskelijoiden vaihtoon ulkomaille. Tätä kautta syntyisi opiskelijavaihtoa Euroopan sisällä. Vaan tähän näyttää suomalainen olevan liian mukavuudenhaluinen, ts. rohkeus ei riitä tai ei haluta taloudellisia uhrauksia.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Eikös edelleen suomalaisia ole vaihto-oppilaina ulkomailla enemmän kuin tänne tulee opiskelijoita? Ainakin niin oli vielä muutama vuosi sitten.

Petri Kivikangas

Vaihto-opiskelua ei pidä sotkea tutkinto-opiskeluun. Opiskelun maksullisuus harvemmin vaikuttaa vaihto-opiskelijoiden asemaan, koska yliopistojen vaihtosopimukset poikkeuksetta takaavat maksuttomuuden vaihtosopimuksen puitteissa opiskelemaan tuleville.

Mikael Kerokoski

Taas Vihreää logiikkaa. Jos tuote on senkaltainen, että siitä ei kukaan maksa, niin sitä pitää jakaa ilmaiseksi. Tai siis Suomalaisen veronmaksajan kustantamana. Hip hei.

Kertokaa nyt vielä miksi tänne pitää saada EU-tai ETA-maiden ulkopuolelta ilmaisopiskelijoita? Siis oikeasti, kansainvälistyminen ei kelpaa syyksi.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen

Miten olisi korkeakoulutetun työvoiman houkutteleminen Suomeen kestävyysvajeen paikkaamiseksi? Kestävyysvajetta ei pääse muodostumaan, jos väestörakenteen nuorempia ikäluokkia vahvistetaan.

Toinen syy voisi olla maksullisuutta parempi taloudellinen kannattavuus, jonka esimerkiksi Norjan valtiovarainministeriö on selvityksessään havainnut.

Mikael Kerokoski

Laskepa huviksesi mitä tapahtuu väestöpyramidille jos yhtä kohtaa paisutetaan luonnottomasti. Hetken päästä vanhusväestön osuus pullahtaa. Noin, ei tarvitse edes miettiä, autoin.

Jos kestävyysvajetta (sic) voisi hoitaa väkimäärää lisäämällä niin eikö talouden vetureiden pitäisi löytyä afrikasta?

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #12

Kai siinä on se että kestävyysvajetta hoidetaan parhaiten ennenkaikkea korkeasti koulutetuilla kovapalkkaisilla ihmisillä jotka maksavat helvetisti veroja.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen Vastaus kommenttiin #12

Meinaat että tänne saatavat maahanmuuttajat eivät lisääntyisi? Tai että tällä globaalilla väestömäärän kasvulla ei voitaisi jatkaa maahanmuuttoa vähitellen laskevasti niin että ongelmat eivät muodostu kohtuuttoman äkkinäisiksi?

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #28

Varmaan lisääntyvät, mutta se ei paikkaa sitä 20-25 vuoden vääristymää jonka maahantulleet täysi-ikäiset opiskelijat aiheuttavat väestöpyramidiin. Perusmatematiikkaa, Vihreälle toki epähumanistisuudessaan hankalaa.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen Vastaus kommenttiin #31

Niin, ehkä jos ottaisimme kaikki KV-opiskelijat kertarysäyksellä yhden vuoden aikana. Mutta kun maailma ei katsos lopu vuodessa, vaan lisäyksiä voi tehdä kuhunkin ikäluokkaan myös vuosina n+1, n+2, n+3...n+x. Olennaista on vain tietää, kuinka paljon lisäystä kuhunkin ikäluokkaan halutaan, jotta väestöpyramidi pysyy pitkällä tähtäimellä järkevänä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #32

Tiusasen kommentti pitää sisällään vahvoja oletuksia:
1) tänne ilmaiseksi opiskelemaan tulleista merkittävä osa jää opintojen jälkeen Suomeen

2) Suomeen jääneistä merkittävä osa työllistyy koulutusta vastaaviin tehtäviin ja muuttuu nettomaksajiksi yhteiskunnalle.

Jukka Mäkinen

"Miten olisi korkeakoulutetun työvoiman houkutteleminen Suomeen kestävyysvajeen paikkaamiseksi? Kestävyysvajetta ei pääse muodostumaan, jos väestörakenteen nuorempia ikäluokkia vahvistetaan."

Ensinnäkin koko kestävyysvaje on pelkkää kusetusta.
Toisekseen koulutettu työvoima tulee työn perässä, ja siitä Suomessa on puute, ei suomalaisen veronmaksajan piikkiin opiskelevista ulkomaalaisista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jos maksut ovst hölmöläisten hommaa koska tavoitteita ei ole saavutettu, täytyykin kysyä, mitä ne tavoitteet ovat, ja onko niissä tavoitteissa järkeä.

Ulkkareiden kouluttaminen maksaa Suomelle muistaakseni n. 300 miljoonaa joka vuosi. Siitä saatavat hyödyt ovat mitättömät. Mikäli koulut eivät onnistu haalimaan kohtuullisilla lukukausimaksuilla opiskelijoita, niin niiden olemassaolo ei ole oikeutettu. Yhteiskunnan tehtävä ei ole kustantaa toisten maiden kansalaisten opiskeluja. Se on tulonsiirtoa Suomesta muille maille, ja ainoa hyötyjä on kotimainen opetussektori.

Yhtä hyvin minä voisin vaatia, että veronmaksajien on maksettava minulle konsulttipalveluiden tarjoamisesta ilmaiseksi muiden maiden kansalaisille.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Mielelläni näkisin jonkun lähteen tähän lukuun, tuota ulkkareiden koulutuksen hintaa on nimittäin hiton hankala arvioida (yritetty on). Miksi sitten kannattaa? Korkeakoulutetut ulkkarit on siitä hyvä ryhmä, että jos ne saadaan jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen, ne tuottavat hyvin nopeasti silkkaa voittoa yhteiskunnalle. Jos kaikki sote-palvelut, peruskoulu, yläaste ja lukio on hoidettu jossain muualla, on muutama kymmenen tuhatta euroa tutkinnosta äkkiä maksettu veroilla. Juuri tällaista maahanmuuttoa me itseasiassa tarvitsemme. Nyt tilanne on se huonoin mahdollinen: jos valmistunut ei heti löydä töitä, Suomi potkii kouluttamansa ihmiset maasta ulos.

Toinen homma on sitten että lukukausimaksuilla Suomi todellakin kilpailee täsmälleen samassa sarjassa maailman parhaiden yliopistojen kanssa, ja huomattavan keskinkertaisella tuotteella. Lienee joku syy siihen että Porin yliopistokeskus ei ole Shanghain listalla mainittu, mutta Harvard ja Cambridge ovat. Jos opiskelijan täytyy valita Lappeenrannan ja MIT:n välillä, niin mitäs luulette, kumpaan vaaka kääntyy? Tämäkään ei ole vielä ongelmallista- paitsi siinä vaiheessa kun yliopistojen rahoitusmalli alkaa toimia niin, että lukukausimaksut ovat siinä merkittävä osa. Sitten täytyy ainakin

a) muuttaa sisältöjä niin että ulkkarit haluaa täällä opiskella. Tämä voi olla tietysti aivan eri asia kuin mitä OKM haluaisi ihmisille opettaa
b) muuttaa sisäänottoja, jolloin ulkkareille tehdään ohituskaista suomalaisten ohi. Tätäkö halutaan?
c) lopettaa iso osa yliopistoista ja keskittyyä muutamaan suureen. Mulle tää käy tietysti, mutta iso osa ihmisiä kuitenkin haluaa jostain syystä opiskella lappeenrannaassa.

Mikael Kerokoski

" Korkeakoulutetut ulkkarit on siitä hyvä ryhmä, että jos ne saadaan jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen, ne tuottavat hyvin nopeasti silkkaa voittoa yhteiskunnalle."

JOS ne saadaan töihin markkinoilla missä joutuvat kielitaidottomina ja ilman verkostoja kilpailemaan samoista kouluista valmistuneiden natiivisuomalaisten kanssa.

Arvaa kumpi voittaa? Ai niin, jos, jos ja jos.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen Vastaus kommenttiin #14

Ja minkä takia heitä ei voisi (esim. opintojen osana) auttaa verkostoitumaan ja opettelemaan Suomea?

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #58

Itseasiassa jos toisen asteen tutkinnon on suorittanut jollain muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä, on vapautettu toisen kotimaisen opettelusta.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #61

Eli ulkomaalaiset saavat tutkintonsa vähemmällä työmäärällä ja helpommin.
Hurraa RKP.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #14

Eli siis kuvittelet että on mahdollista opiskella korkeakoulussa 5-6 vuotta oppimatta kieltä ja luomatta verkostoja?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #21

Tuomas, eikös Sibiksessäkin ole nähty niitä, jotka eivät opi kieltä 5–6 vuodessa – tai edes 30 vuodessa?

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #45

mulle ei tuu kyllä äkkiseltään mieleen yhtään. Kaikilla mun ulkkarikavereilla on funktionaalinen kielitaito ja opiskelun aikana luodut suhdeverkostot jotka pitää ne töissä. Jopa säveltäjillä ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #21

Kyllä siinä niin käy. Enemmmistö opiskelee englanninkielisissä ohjelmissa, jolloin insentiivejä oppia kieltä ei ole ja verkostotkin jäävät helposti luomatta.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen Vastaus kommenttiin #55

Tähän lisäksi että eräs suurimpia opiskelijaryhmiä ovat kiinalaiset, jotka hankkivat Suomessa teknologia-alan koulutuksen ja lähtevät koulutuksensa turvin työllistymään Kiinaan, sikäläisillä palkoilla. Suomalainen vastaavan koulutuksen käynyt voi sitten yrittää kilpailla. Onnea heille.

Stipendijärjestelmä on arkea useimmissa valtioissa. Voin tunnustaa olevani itsekin paitsi idealisti, myös humanisti ja ei se kiva ollut tajuta että näistä EU:n ja sen puoleen ETA:n ulkopuolisesta valtiosta tänne nyt vaan ei tule köyhimpien perheiden lapsia opiskelemaan koulutusta jolla nostaa omaa elintasoa kotimaassaan. Se olisi sentään jonkinlaista kehitysapua, vaikkeivat jäisikään tänne töihin. Sen sijaan tänne tulevat esim. yhden lapsen politiikan Kiinasta kohtalaisen varakkaiden perheiden lapset, eikä Afrikastakaan tänne ponkaista ihan noin vain. Tietysti Afrikan tulijoista on sitten sitäkin ilmiötä että he tuppaavat "katoamaan" päästyään Schengen-alueelle. Kauniille ajatuksille tuppaa tässä maailmassa käymään niin että utopistit tekevät leikeillään kaikista lopulta kyynisempiä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Mikäli suomalaisiin yliopistoihin ei saada ulkomaalaisia opiskelijoita yhtään, se vähentää myöskin muuta kansainvälistä yhteistyötä kuten tutkijanvaihtoa ja siten pudottaa yliopistojemme tasoa roimasti. Nykyisellään koulutukseen on jo kohdistunut liikaa säästöjä sen kaikilla tasoilla ja yliopistoissa se näkyy erityisesti Aalto-yliopiston kansainvälisten luokitusten putoamisessa pois maailman sadan parhaan yliopiston joukosta.

Jos taas katsotaan, että tällä hetkellä ulkomaalaisia opiskelijoita otetaan tänne liikaa, niin looginen ratkaisu on pienentää heidän kiintiötään eikä kikkailla maksuilla. EU/ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat otetaan siis suomalaisiin yliopistoihin omassa kiintiössään eikä yhteisvalinnan kautta.

Petri Kivikangas

Jos Suomi kykenee houkuttelemaan tutkijoita ainoastaan ilmaisilla maisteri- ja tohtoriohjelmilla, niin heikoilla ollaan.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #23

Niin ollaan. Suomessa on yksi ainoa yliopisto (Helsingin yliopisto) joka noteerataan edes maailman sadan parhaan yliopiston listalla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #26

Tuohonkin voisi heittää pari täkyä. Ensimmäiseksi kannattaa tutustua vähän tarkemmin noiden yliopistorankingien perusteisiin ja sen jälkeen ihmetellä mm. eräiden oman alansa huippuyliopistojen puuttumista listalta.

Toiseksi kannattaa kaivaa esiin, miten Suomi sijoittuu siinä vaiheessa kun otetaan maan ja kansakunnan koko mukaan vertailuun. Noin niinkuin raakasti, kuinka monta maailman huippuyliopistoa voi olettaa löytyvän maasta jossa on alle promille maailman väestöstä?

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #37

Joo tää on aivan totta. Lisäksi näitä yliopistojen tasoa mittaavia rankingeja on monta, joista varmaan tunnetuin on juur Shanghain lista. Vertailuun voidaan tuoda tietysti vaikka minkälaisia parametreja, mutta ihan yliopistoja vertaillessa yliopiston oman maan väestöpohja on melko keinotekoinen mittari. Mitä sitten vaikka suomessa onkin 5 miljoonaa ihmistä ja vain yksi parempi yliopisto- vertaavatko opiskelupaikkaa hakevat ihmisetkin yliopiston sijoitusta väestöpohjaan? eivät tietenkään.

Kansainvälisessä aakkosjärjestyksessä Aalto-yliopisto on korkealla, mutta ei juuri muuten. Sijoitus itseasiassa tippuu koko ajan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #43

Parametreja voi toki olla vaikka minkälaisia, mutta juuri vertailussa käytettyjen erilaisten parametrien takia yksikään noista listoista ei ole mikään objektiivinen totuus.

Esimerkiksi tuon Shanghain listan kriteerit ovat sellaisia, että ne suosivat monialayliopistoja. Mm. London School of Economics, joka kyllä omalla alallaan on huippua, ei mahdu sadan parhaan joukkoon koska, hämmästyttävää kyllä, menestystä ei esim. luonnontieteiden saralla kauheasti tule.

Ja totta helkkarissa väestöpohjalla on tekemistä asian kanssa. Pienellä maalla ei yksinkertaisesti ole resursseja pitää kokoaan enemmän "huippuyliopistoja". Hiukan mittakaavaa vaikkapa MIT:stä, joka on kooltaan (opiskelijamäärä) noin puolet Aalto-yliopistosta, mutta pyörittää kymmenkertaista varallisuutta.

Jos meillä on yksi sadan parhaan joukossa, ja muitakin kärjen tuntumassa, se ei todellakaan kerro suomalaisen koulutuksen huonosta laadusta.

Ai niin, ja paljonkos siellä Shanghain top 100 -listalla on niitä, joissa koulutus on ilmaista?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #23

Suunnilleen näin ikävä on tilanne, kun kyse on maasta, jonka oma valtakieli on maailmanlaajuisesti harvinainen. Arvioisin, että jonkinlaisia maksuja pystyisi ilman hakijakatoa realistisesti EU/ETA-maiden ulkopuolisille kyllä asettamaan, mutta niiden suuruusluokka jäisi kaikki kustannukset kattavista maksuista murto-osaan ja niistä saadut rahat hukkuisivat maksubyrokratian ylläpitämiseen.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Mikko Nummelin kirjoitti:

"EU/ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat otetaan siis suomalaisiin yliopistoihin omassa kiintiössään eikä yhteisvalinnan kautta."

Kysyisin, missä yliopistoissa näin menetellään. Ei ainakaan Taideyliopistossa, tai ei ainakaan siinä aineryhmässä, jossa minä hommailen.

Petri Kivikangas

Tuota noin, miksi Suomen pitäisi kouluttaa ilmaiseksi ulkomaalaisia? Nythän ei siis puhuta vaihto-opiskelijoista, vaan tutkinto-opiskelijoista.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Esimerkiksi siksi, että Suomen kansantalous hyötyisi siitä, että tänne saapuisi lahjakkaita ihmisiä opiskelemaan, tekemään töitä, perustamaan yrityksen. Suomen yliopistot kun eivät voi kilpailla laadun kanssa esimerkiksi Oxfordin kanssa laadulla tai Suomella ei ole entisiä siirtomaita, joista paikallisen diktaattorin jälkeläiset tulisivat lahjuksineen opiskelemaan, niin on kilpailtava hinnalla.

Petri Kivikangas

Mihin Suomi tarvitsee ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita? Onko olemassa jotain faktaa siitä, että tutkinto-opiskelijat jäisivät suurissa määrin Suomeen ja perustaisivat yrityksiä? Miksi Suomi ei voisi yhtä hyvin rekrytoida valmiiksi koulutettuja ulkomaalaisia sen sijaan että tuhlaa rahaa näiden kouluttamiseen ilmaiseksi?

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen Vastaus kommenttiin #9

CIMO:lla on tehty asiasta selvityksiä. 50% jää Suomeen töihin, minkä lisäksi 25% haluaisi jäädä, mutta joutuu lähtemään mm. maahanmuuttokäytäntöjen joustamattomuuden vuoksi.
http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julk...

Myös Aalto-yliopiston lukukausimaksukokeilun aikainen kysely ulkomaalaisille opiskelijoille sai samansuuntaisia tuloksia.

Petri Kivikangas Vastaus kommenttiin #13

Toisaalta yli 90% suomalaisista opiskelijoista jää Suomeen, joten mitä lisäarvoa ulkomaalaisten kouluttaminen meille tuo sen sijaan että koulutettaisiin suomalaisia?

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen Vastaus kommenttiin #18

Yhtäältä se, että ulkomaalaisien korkeakoulutettujen ensimmäisen ~20 vuotta ovat olleet Suomen valtiolle maksuttomia verrattuna kotimaisiin opiskelijoihin, joille on maksettu koulutusta, terveydenhoitoa, lapsilisiä jne. koko elämänsä ajan. Ulkomaalaisille opiskelijoille ei myöskään makseta opintotukea, joten siinäkin suhteellisesti katsottuna säästetään. Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat siis heihin sijoitettuun rahaan verrattuna paljon hyötyä verrattuna kotimaisini opiskelijoihin.

Toisaalta lisäarvoa tuo se, että Suomen nuoremmat ikäluokat ovat tällä hetkellä liian pieniä, jotta sen joukosta voisi kouluttaa riittävän suuren työväestön, jolla selvitä kestävyysvajeesta. Suomi tarvitsee enemmän korkeakoulutettua työvoimaa, kuin kotimaiset opiskelijat voivat tarjota, joten on hyvinkin loogista hankkia lisää osaavia ihmisiä muualta.

Petri Kivikangas Vastaus kommenttiin #30

Kommentistasi saa sen kuvan että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ottaminen vähentäisi Suomen sosiaalimenoja. Todellisuudessahan nuo menot pysyvät aivan samana siitä huolimatta kuinka paljon tänne tulee ulkomaalaisia opiskelijoita. Kun otetaan huomioon, että puolet ulkomaalaisista opiskelijoista lähtee valmistuttuaan muualle, ja että he ovat vieneet opiskelupaikan kantasuomalaiselta, näkisin että taloudellinen kokonaisvaikutus jää negatiiviseksi.

Kestävyysvajetta ei korjata kouluttamalla ulkomaalaisia ilmaiseksi, vaan Suomen pitää kyetä houkuttelemaan jo koulutettuja, ja toteuttamaan maksullinen koulutus siten, että se motivoi jäämään Suomeen töihin.

Mikael Kerokoski

Vihreää logiikkaa ja retoriikkaa osa XVXXX: jos Suomalainen yliopisto ei voi kilpailla Oxfordin kanssa niin kannattaa lyödä hanskat tiskiin ja jakaa ilmaiseksi.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #10

Itseasiassa ihan tasan just näin. Jos kattoo hyötyjä/haittoja molemmista skenaarioista, niin ilmaiseksi opiskelevat ulkkarit on tässä suhteessa paljon pienempi paha.

Käyttäjän jannehalinen kuva
Janne Hälinen

Kiuru on kyllä ollut todellinen katastrofi suomalaiselle korkeakoulutukselle: ensin "hakijasuman purku" ja nyt sitten vielä tämä. Ei jatkoon!

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuotanoin, eikös tuon lukukausimaksukokeilun keskeinen ongelma ollut siinä, että se käsitti suppean valikoiman ohjelmia, jotka lisäksi kilpailivat hakijoista vastaavien, mutta ilmaisten ohjelmien kanssa.

Siis,

valittavana oli:

- maisteriohjelma X yliopistossa A, hinta Z tuhatta euroa.
- vastaava maisteriohjelma X yliopistossa B, hinta 0 euroa.

Jostain syystä hakijat valitsevat yliopiston B, joten kokeilun tuloksena voi päätellä että lukukausimaksut eivät toimi...

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen

Kyllä. Kokeilun "ongelma" oli juurikin se, että sen selvin tulos oli, että maksuttomuus todella toimii kilpailuvalttina opiskelijoiden houkuttelemisessa Suomeen.

Se, miksi tämä on "ongelma" eikä "kokeilun tulos" on tietenkin se, että maksujen kannattajat yrittävät väittää maksuttomuuden näkyvän hakijoille rasitteena, "koska mikään maksuton ei ole laadukasta". Tämä argumentti on toivon mukaan pyyhkäisty pois pöydältä vähäksi aikaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Eiköhän se kokeilun tulos kuitenkin ollut se, että hakijat eivät ole valmiita maksamaan koulutuksesta, mikäli vastaavaa koulutusta on saatavilla ilmaiseksi.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen Vastaus kommenttiin #39

Mitä eroa näet sillä, että sanotaan "maksuttomuus on kilpailuvaltti" opiskelijarekrytoinnissa ja sillä että sanotaan "hakijat eivät ole valmiita maksamaan koulutuksesta, mikäli vastaavaa koulutusta on saatavilla ilmaiseksi"?

Johtopäätös on sama: jos valtioneuvoston tavoitteeseen kansainvälistymisen tason lisäämisestä halutaan päästä, paras keino on maksuton koulutus (jota markkinoidaan paremmin). Kokeilu osoitti maksut huonommaksi sekä houkuttelevuudeltaan että taloudelliselta kannattavuudeltaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #41

Maksuttomuus on varmasti kilpailuvaltti. Ilmaiset asiat tuppaavat menemään kaupaksi. Sen sijaan kokeilu ei millään muotoa kerro sitä, kävisikö suomalainen koulutus kaupaksi myös maksullisena. Vasta siinä tapauksessa, että maksullinen koulutus olisi ainoa vaihtoehto, voisi nähdä mikä maksullisen koulutuksen kysyntä on.

Niin, ja taloudellisen kannattavuuden osalta kokeilun tulokset voi tiivistää siten, että kannattavuus on kovin heikko, jos maksut katetaan stipendijärjestelmällä, ja lisäksi stipendijärjestelmän pyörittämiseen luodaan oma byrokratiansa.

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen

Lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen naapurimaassa Ruotsissa kv-opiskelijoiden määrä romahti. Sama käy tasan varmasti myös Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 korkeakoulututkinnon suorittaneista

Suomessa vuonna 2007 valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista 49% oli vuotta myöhemmin työllistynyt Suomeen. Jos ihan euroja miettii, on näiden osaajien peruskoulutus kustannettu julkisin varoin muualla. Suomalaisin verovaroin kustannettu korkeakoulutus on pieni investointi verrattuna työtuloista saatavaan verohyötyyn.

Näin ollen kansainväliset opiskelijat eivät kouluttautumisellaan Suomessa ole kaatamassa kansantalouttamme, ehkä jopa päinvastoin.

Petri Kivikangas

Mitä lisäarvoa he tuovat siihen, että heidän sijaan kouluttaisimme suomalaisia, joilta tällä hetkellä jää opiskelupaikka saamatta? Väittäisin että nämä suomalaiset jäävät Suomeen yli 90% todennäköisyydellä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Osa niistä suomalaisista hakijoista, jotka jäävät vaille opiskelupaikkaa suomalaisissa yliopistoissa, jäävät ulos siksi, ettei heillä ole edellytyksiäkään suorittaa niin vaativaa tutkintoa loppuun asti. Tämän arvioimista varten on pääsykokeet ja lukion ja ylioppilaskirjoitusten arvosanojen tarkastelut.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #29

Varmasti tuo pitää osittain paikkansa. Enemmänkin taitaa kuitenkin olla niin, että määrittävä tekijä on opiskelupaikkojen määrä, kuin opiskelija(kandidaatin) kyvykkyys.

Vai meinaatko että 34,5 pistettä valintakokeesta saanut on kykenevä läpäisemään opinnot liput liehuen, kun taas 34,4 pistettä saanut ja rannalle jäänyt ei?

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #36

Kumpikaan ei tietenkään missään tapauksessa niin hyvin kuin 33,0 pistettä saanut ruotsinkielinen suomalainen joka pääsee sisään kiintiön avulla.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Niina: "Suomessa vuonna 2007 valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista 49% oli vuotta myöhemmin työllistynyt Suomeen."

Mistä tuollaisia tutkimuksia löytää ja mitähän mahtaisivat olla luvut vuosilta 2011, 2012 tai 2013? Miksi käytät vuoden 2007 tasoa kun silloin oli moni muukin asia eri tavalla kuin nyt seitsemän vuotta myöhemmin?

Kalervo Palonen

Ennustan, että se aika ei ole kovin kaukana, kun Suomen julkista sektoria joudutaan todella perkaamaan ns. "kovalla kädellä". Silloin muuttuu moni muukin nyt itsestään selvänä pidetty maksuton etu tai palvelu maksulliseksi tai poistetaan kokonaan.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Jan Vapaavuori muistutti viimeviikkoisessa seminaarissa, että vaikka korkeakoulutus on tärkeää ja kaikkea, niin sen potentiaalisetkin tuotot mahtuu metsäsektorin marginaaleihin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei mitään järkeä kustantaa ulkomaalaisten opiskelua Suomessa. Akateeminen työttömyyskin lisääntyy, siihenkään emme tarvitse ulkomaisia osaajia. Oleellista kuitenkin että rahat on loppu ja kaikessa pitää säästää, samalla tämä säästö antaa suuremmat resurssit suomalaisille opiskelijoille.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen

Suomessa ei juurikaan ole akateemista työttömyyttä. 6% työttömyys laman aikana ei juuri päätä huimaa ja korkeakoulutettujen työllistyminen on edelleen erittäin paljon helpompaa kuin muiden väestönryhmien. Laman vaikutuksen poistumisen ja eläköitymisten jälkeen ollaan tilanteessa, jossa koulutetusta työvoimasta on pulaa. Todennäköisesti tämä tulee tapahtumaan sen viiden vuoden ainkana, joka nyt Suomeen otettavilla ulkomaalaisilla opiskelijoilla kestäisi valmistua.

Kannattaa katsoa aiemmista kommenteista, minkä takia maksut itse asiassa eivät säästä rahaa, vaan päinvastoin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"maksut itse asiassa eivät säästä rahaa, vaan päinvastoin."

Tämä nyt on yhtä tyhjä väite kuin monikulttuurisuus on rikkautta. Itse asiassa akateeminen työttömyys on jatkuvasti lisääntymässä ja sitä löytyy jo nyt monilta aloilta. Mikäli pulaa työntekijöistä tulee niin se on helposti hoidettavissa EU-maista, työntekijöitä ei kannata varastoida.

Käyttäjän etiusane kuva
Esa Tiusanen Vastaus kommenttiin #46

Sekä Ruotsin ja Tanskan kokemusten että Norjan valtionvarainministeriön laskelmien ja Suomen oman lukukausimaksukokeilun perusteella lukukausimaksut aiheuttavat enemmän kustannuksia kuin tuloja. Väite ei ole tyhjä, jos se vastaa todellisuutta - niin epäintuitiiviselta kuin se saattaa vaikuttaakin.

Akateeminen työttömyys toki lisääntyy, mutta se on oletettavaa laman aikaan. Kaikki muukin työttömyys lisääntyy, mutta korkeakoulutetut ovat edelleen todella merkittävällä tavalla muita paremmassa asemassa.

Petri Kivikangas Vastaus kommenttiin #47

Oliko kustannuksissa huomioitu ulkomaalaisten tulematta jäämisestä aiheutuvat säästöt?

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Akateeminen työttömyys ei juuri lisäänny ja ulkkareiden lk-maksuilla ei myöskään anneta yhtään sen suurempia resursseja yhtään kellekään, ei ulkkareille eikä suomalaisille.

Mikael Kerokoski

Eikö olisi kehitysavun(kin) nimissä parempi että meillä olisi maksavia opiskelijoita jotka palaavat kotimaihinsa rakentamaan parempaa yhteiskuntaa? Mikäli opetus on kehitysmaalaisille maksutonta, voitaisiin kulut vähentää suoraan kehitysapurahoista.

Petri Kivikangas

Tulisiko Kiina laskea kehitysmaaksi?

Jukka Mäkinen

Eiköhän tuo Suomen byrokratiassa virallisesti ole sellainen.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Suurin osa näistä ulkomaalaisista opiskelijoista palaa takaisin kotimaahansa. Monessa EU:maassa on jo siirrytty maksulliseen opiskelijoihin ulkopuolisilta. En näe siinä mitään syytä siirtyä siitä kaikille maksulliseen opiskeluun, ei sitä tarvitse pelätä. -Mutta säästämisessä opintojen nopeuttamiseksi kannattaisi harkita sitä mallia, mikä esim. Britanniassa on: useimmat virat avautuvat jo kandin tutkinnolla, ja harva opiskelee siellä maisteriksi asti. Minusta virkojen kelpoisuusehtoja kannattaisi harkita Suomessakin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Teen tähän keskusteluun vielä sellaisen sivuhuomautuksen, että lukukausimaksukysymyksessä eivät ole vastakkain suomalaiset ja ulkomaalaiset, vaan EU- ja ETA-alueiden kansalaiset ja EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset henkilöt. EU:n asetukset vaativat unionin kansalaisten tasapuolista kohtelua, joten jos suomalaisille ei lukukausimaksuja laiteta, ei niitä saa laittaa myöskään esimerkiksi ranskalaisille, virolaisille tai puolalaisille.

Ottaen yllämainitun huomioon, pidän pohdintaa siitä, kuka ulkomaalainen jää Suomeen töihin tai ei, hieman asiayhteydestään irrotettuna ja lisäksi näen, että kalteva pinta pyytää lukukausimaksuja EU-kansalaisilta ja siinä sivussa suomalaisilta jatkossa suomalaisissa yliopistoissa on kovin lyhyt ja jyrkkä. Joillekin järjestöille, puolueille ja kansalaisille lukukausimaksut voivat kuulostaa hyvältä idealta, mutta blogin kirjoittajan edustamille Vihreille verorahoitteisesta koulutuksesta kiinnipitäminen lienee kynnyskysymys.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Vihreät ovat valmiita maksattamaan veronmaksajilla kreikkalaisten sosiaaliturvan, puolalaisten maataloustuen ja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelun Suomessa.

Töihinkin pitäisi varmaan kulkea vielä muulilla, jotta "ei saastuttaisi" luontoa.

Heikot sortuvat elon tiellä. Jos lukukausimaksut estävät opiskelun Suomessa korkeakoultuksemme maine ei ole kunnossa.

Sen nostamiseen ei riitä että houkutellaan puoli saharaa ilmaiseksi opiskelemaan "iloisten" veronmaksajien kustannuksella.

Toimituksen poiminnat