Niina Ratilainen

Kivihiilen alamäki – muutosta ilmassa

Energiasektorilla näkyy vihreitä valonpilkahduksia. Kuluvalla viikolla on uutisoitu kivihiilen hinnan ja kysynnän laskusta.

 

Energia on yhä useammin valinta ja arvokysymys. Viimeisimpänä markkinoilla Nordea ilmoitti poistavansa sijoitussalkustaan hiilikaivosyhtiöitä 100 miljoonan euron arvosta. Nordean syy on selvä: kivihiilen hinnan romahduksen rinnalla vaikuttaa asiakkaiden kasvava kiinnostus sijoitustuotteiden hiilijalanjäljen perään. Samalla Nordea on tehnyt arvovalinnan: konsernin hallinnoimista rahastoista poistetaan yhtiöt, jotka suunnittelevat uusien hiilikaivosten perustamista. Erinomainen uutinen ilmastolle.


Sama muutos on käynnissä myös monien kansainvälisten sijoittajien salkuissa.


Halvan hiilen kysyntä taittuu koska meillä ei ole varaa polttaa hiiltä ilmakehään. Ilmastonmuutoksen jälkien korjaaminen maksaa enemmän kuin sen ehkäiseminen, puhumattakaan inhimillisestä vahingosta jonka sään ääri-ilmiöt ja ruuantuotannon epävarmuus aiheuttavat. Ekonomisti Nicholas Sternin mukaan maanviljelykselle, infrastruktuurille ja rannikkokaupungeille aiheutuvat tuhot voivat aiheuttaa pahimmillaan jopa 20 prosentin pysyvän loven maailmantalouteen.


Mitä sitten hiilen tilalle? Sekin on kiinni valinnoista. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että uusiutuvaan energiaan investoitiin vuonna 2013 noin 250 miljardia dollaria. Fossiiliseen energiaan käytettiin samana vuonna yli 1 000 miljardia dollaria.


Nordean esimerkki on kannustava. Saastuttaviin polttoaineisiin ja energianlähteisiin sijoittaminen alkaa olla liiketaloudellisesti niin suuririskistä, ettei vihreämpiin vaihtoehtoihin siirrytä pelkästään ympäristösyistä. Tässä on kansallisella ja kansainvälisellä politiikassa suuri rooli. Kun politiikassa asetetaan selkeät tavoitteet energiasektorin viherryttämiseen ja ympäristölle haitalliselta toiminnalta poistetaan ensin tukia ja myöhemmin asetetaan ympäristön pilaantumista vastaavia taloudellisia vaatimuksia, edistetään maailman energiankulutuksen painopisteen siirtymistä uusiutuviin.


Energiasektori uudistuu jo markkinoiden toimesta. Politiikan pitää olla ajan hermolla. Niin luodaan muutosta ilmaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hyvä Niina
Kannatan lämpimästi luonnon suojelua ja vihreitä arvoja. Mutta kauniilla sanoilla emme pärjää vastustajille, heillä on käytössä tekniikat joilla voittavat.

Aloitin vuoden alussa US-blogikirjoittelun ja ensimmäisenä on ydinvoiman kannattavuuslaskelmien tekeminen. Kukaan toistaiseksi ei ole kiinnostunut laskemisesta. Se on hämmästyttävää, koko yhteiskunta pelaa mielikuvien varassa. Mielestäni jonkun fiksun vihreän pitäisi aloittaa laskeminen, numeroarvot koetaan luotettavampina kuin iskulauseet.
Voisitko koota tueksesi laskentaryhmän joka laatisi tärkeistä asioista kustannuslaskelmat? Olisit uranuurtaja ja lyömätön! Tulen tarvittaessa keskustelemaan asiasta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Halvan hiilen kysyntä kasvaa.

Näin toimii markkinatalous.

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen

Erityisesti nousevissa suurvalloissa kuten Intiassa kysyntä varmasti hinnanpudotuksen seurauksena kasvaakin. Lyhyellä aikavälillä, sillä jo Kiina ja Yhdysvallat ovat kohdanneet sen todellisuuden, mitä saastuttava teollisuus tarkoittaa kansantaloudelle. Kummassakin yritetään kääntää hitaasti mutta varmasti energiantuotantoa vähemmän saastuttavaan ja jo uusiutuvaankin suuntaan. Ympäristön pilaantuminen on Kiinassa käsin kosketeltavaa ja saastumisen vaikutukset jo kansanterveydellisesti ja sitä myöten myös taloudellisesti tosi haitallisia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Intia on hiilen suhteen täysin omavarainen, yksi maailman suurimmista tuottajista. Hiilen hinta on Intian suojatuilla markkinoilla puhtaasti kotimarkkinakysymys.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

No katsotaan tilannetta kun täytät 33 vuotta.

Arvaus.

Juurikaan mikään ei ole muuttunut. Hiiltä kaivetaan, öljyä pumputaan, kaasua jalostetaan enemmän kuin koskaan ennen.

Kehittyvät maat tarvitsevat merkittävästi enemmän energiaa, joka otetaan fossiilisista.

Uusiutuvista ei ole edelleenkään tullut kannattavia energiamuotoja, ja siksi niiden tukemista on vähennetty merkittävästi.

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen Vastaus kommenttiin #8

Täytän aika pian 33 vuotta enkä itsekään usko muutosten olevan nopeita, vaikka sitä toivonkin. Mutta nyt pitää viedä energiapolitiikkaa oikeaan suuntaan, jotta ilmastonmuutos olisi hanskassa ennen kuin mun tulevat lapset täyttää 33 vuotta.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Presidentti Obama piti juuri puheen, jossa hän vakuutti, että hän tulee tekemään kaikkensa, että USA:n liuskekaasuvarannot tullaan täysimäärisesti hyödyntämään. Liuskekaasu on fossiilinen polttoaine.

Kiinan tiedemaailma ja poliittinen eliitti eivät tunnusta ilmastonmuutosta. Sen sijaan Kiinan on tehtävä jotain ilman laadun puhdistamiseksi, joka ei suurkaupungeissa ole enää hengityskelpoista.

Kiinassa ydinenergia lasketaan uusiutuviin tai nk. hiukkasvapaisiin energiamuotoihin. Niinpä Kiinassa on rakenteilla 26 ydinreaktoria. Vuoteen 2020 rakennetaan vielä 58 reaktoria lisää ja vuoteen 2030 mennessä 150 reaktoria lisää ja sen jälkeen vielä paljon lisää.

Tämän lisäksi Kiina rakentaa 500 000 MW uutta hiilivoimaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kirjoituksesta. Miten suhtaudut esimerkiksi tuulivoimaan, ydinvoimaan ja turpeeseen energian lähteinä? Voisiko jokin niistä korvata kivihiiltä sähkön- ja lämmöntuotannossa vai mikä olisi ratkaisusi?

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen

Turvetta ei voi mielestäni laskea sen elinkaaren vuoksi ollenkaan uusiutuviin energialähteisiin. Suomessa en pidä turpeenkäyttöä mitenkään välttämättömänä, koska energiantuotantopaletissa meillä on valinnanvaraa.

Ydinvoiman ongelma juuri tässä ajassa on, että Suomessa on päätetty ydinvoimasta mielestäni aivan muista syistä kuin taloudellisesti tai ympäristön kannalta kestävästi. Riskialtis Rosatom-sijoitus on enemmänkin hölmöläisen hommaa kuin julkisen rahan ohjaamista investointeihin, jota loisivat lisää työpaikkoja pitkin Suomea, vähentäisivät päästöjä ja lisäisivät yritysten vientiä.

Pitäisi kehittää rohkeasti uutta tuulivoima-, biomassa- ja aurinkotekniikkaa. Jos Suomi olisi etunenässä puhtaan energian teknologian tuottamisessa, olisi meillä aika hyvät saumat kun globaaleilla markkinoilla on kysyntää tulevaisuudessa. ja sitä varmasti yhä enemmän on. Sen todistaa jo Nordean ottama linja.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

.." ei aina käy niin kuin haaveillaan..."

Saksassa järkyttävän suuri ( 1000 miljardia = 1 biljoona ) panostus tuuli/aurinkoenergiaan on aiheuttamassa hiilenkulutuksen nousun.

http://leostranius.fi/2014/09/saksan-energiakaante...

http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123566-saksan...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Missä suhteessa öljyn polttaminen on ympäristöystävällisempää kuin kivihiilen polttaminen, jos päästörajat ovat samat?

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Fossiilisia polttoaineita ei polteta tietyn hiilidioksidipäästömäärän tuottamiseksi, vaan määräävä tekijä on polttamisesta saatava energia. Öljyperäisten polttoaineiden ominaispäästökertoimet ovat 265-284 g CO2 / kWh, kivihiilellä taas 341 g CO2 / kWh. Saman energiamäärän tuottaminen kivihiilellä aiheuttaa siis suuremmat hiilidioksidipäästöt.

Käytännössä öljyn ja kivihiilen asettaminen vastakkain ei ole erityisen mielekästä, koska öljyä käytetään lähinnä liikennepolttoaineissa ja kemian teollisuuden raaka-aineena, kun taas kivihiiltä pääasiassa poltetaan lämmöksi ja sähköksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämää oli minunkin kirjoitukseni asiasisältö, mutta olisin halunnut - ja haluan edelleen - Ratilaisen kommentin siihen: siis miksi moinen ilo hiilen alamäestä, kun samalla kuitenkin poltetaan öljyä aivan samaan tarkoitukseen? Mikä "vika" kivihiilessä on?

Oikeastaanhan voitaisiinkin puhua "kivihiilestä" ja "nestehiilestä" (tai, kuten "ennen vanhaan", kivihiilestä ja kiviöljystä).

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #11

Ja minun kommenttini sisältönä oli, että niitä poltetaan eri tarkoituksiin, ja siksi polttamista vähennetään eri toimilla. Blogikirjoituksella oli aiheensa, ei kaikkialle ole tarpeen rönsyillä. Ehkä blogisti palaa öljyasioihin myöhemmin. Kivihiilen käytön väheneminen tuskin lisää öljyn kulutusta, joten en näe näiden koplaamista mielekkäänä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #14

Kyse on energiasta, ja ihan jo koulutiedoilla voi päätellä, että liike-energia on ihan sitä samaa eneriaa kuin lämpöenergia. Ja kiviöljystä saa nesteöljyä melko yksinkertaisesti, jos tarve vaatii. Joten kysymykseni blogistille on ihan asiassa pysymistä.

Odottelen blogistin selitystä edelleen mielenkiinnolla, hän kun on pyrkimässä päättämään yhteisistä asioistamme.

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen Vastaus kommenttiin #11

En käsitellyt mitään muuta energiamuotoa kuin kivihiiltä tarkoituksella, koska siinä menisi oikeastaan koko ajatus blogin mittaisesta kirjoituksesta. Sinänsä en usko että hiilenkäytön väheneminen johtaa automaattisesti muiden saastuttavien lähteiden hyödyntämiseen. Toisin voidaan valita tehdä. Siitä osoituksena olisi esimerkiksi globaali toimiva päästökauppajärjestelmä, joka aidosti kannustaisi ottamaan käyttöön ja kehittämään puhtaampaa energiantuotantoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18

Äitivainaa tapasi sanoa, ettei Jumala kieltänyt haaveilemasta. Tuossa haaveessasi on kuitenkin yksi iso ongelma: "globaali toimiva päästökauppajärjestelmä". Se on tuo "toimiva".

Mikä ihme muuten on tämä: "opiskelijaliikkeen alumni"???

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alumni

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Energia on yhä useammin valinta ja arvokysymys. Viimeisimpänä markkinoilla Nordea ilmoitti poistavansa sijoitussalkustaan hiilikaivosyhtiöitä 100 miljoonan euron arvosta. Nordean syy on selvä: kivihiilen hinnan romahduksen rinnalla vaikuttaa asiakkaiden kasvava kiinnostus sijoitustuotteiden hiilijalanjäljen perään."

Kuule Niina, elämä on paljon raadollisempaa kuin mitä Nordea antoi hurskastelullaan ymmärtää.

Nordea luopuu sijoituksistaan hiilikaivoksissa puhtaasti sen vuoksi, että se saa paremman tuoton jostain sellaisesta energiasta, jota valtion varoilla tuetaan. Nordea ei siis välitä paskaakaan mistä se sijoituksilleen parhaan tuoton saa.

Toisekseen Nordea myy osuutensa hiilikaivoksissa jollekin toiselle sijoittajalle halpaan hintaan. Se toinen sijoittaja saa sitten hyvän tuoton sijoituksilleen huolimatta siitä, että hiilen maailmanmarkkinahinta on halventunut. Hiilen käyttö ei siis vähene Nordean sijoitussalkun vuoksi grammaakaan.

Ja kolmanneksi hiilen maailmanmarkkinahinta on halventunut, koska USA:lla on ylimääriin hiiltä, jota se dumppaa Euroopan markkinoille. USA:n ylijäämähiili taas johtuu siitä, että siellä on alettu hyödyntämään liuskekaasua, jota ympäristöjärjestöt suuresti vastustavat.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kun investointiraha hakeutuu uusiutuvien ja puhtaiden energiamuotojen puolelle, niin voidaan olettaa niiden kehittyvän yhä nopeammin.

Aurinkoenergia on edelleen todennäköisin energiapelin voittaja parin vuosikymmenen tähtäimellä. Hiilivoimaloiden rakentamisvauhti hipuu ja vanhat voimalat ajetattan loppuun tai pannaan naftaliiniin. Yhä kiristyvät päästörajat nostavat kaiken aikaa likaisimpien energiamuotojen kuten kivihiilen, palavan kiven ja TURPEEN käyttämisen kynnystä. Viisas raha välttää niitä jo nyt.

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen

Eri energiamuotojen osuus energiamarkkinoilla ei synny vain markkinoiden vaikutuksesta, vaan poliittisilla päätöksillä. On hyvä huomata, että tällöinkin vaakakupissa on erilaisia syitä, viimeisimpänä tästä muistamme viime syksyltä eduskunnan käsittelyn Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalasta. Aina ei ole kyse kannattavuudesta.

Viisas raha suunnattaisiin Suomessa tässä vaiheessa jo aidosti uusiutuviin energialäheteisiin. Energiatehokkuuden professori Jere Ahola on arvioinut suomen olevan Keski-Eurooppaa kymmenen vuotta jäljessä, mitä aurinkovoimaan tulee. Näkisin mielelläni Työ- ja elinkeinoministeriöltä strategisia panostuksia erityisesti juuri aurinkovoiman kehittämiseen Suomessa. Viikko sitten uutisoitiin Oulun Energian hyvistä kokemuksista aurinkovoiman pilottiprojektista.

Mitä aurinkovoimalla saataisiinkaan aikaan vielä otollisemmissa olosuhteissa!

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Korjaan kommentissa olevan nimivirheen: kyseinen professori on Jero Ahola.

Tapani Lahnakoski

Viisas ulkomainen raha on todellakin suuntautunut kohti täysin suomalaisille järjetöntä tuulivoiman syöttötariffia. Mitään järkeä siinä ei ole kuin vihreissä unelmissa.

Aurinkovoima tulee ajankohtaiseksi sitten, kun ensin energian varastointi on edennyt monta askelta eteenpäin. Sitä ennen tämän piiperryksen kannattaa jättää mökkiläisten harrastukseksi.

On todella järkevää, että emme yritä ottaa auringosta energiaa silloin, kun emme sitä tarvitse. Saksa tätä on yrittänyt hirvein kustannuksin. Saas nähdä, milloin jonkin maan sähköverkko kaatuu tämän vihreän poitiikan "ansiosta", kun sakemannitkin pysäyttivät toimivat ydinvoimalansa tsunaminpelossa, vaikka sellaista ei saksaan voi tulla kuin ison meteoriitin takia. Silloinkin ydinvoimalat olisivat suhteessa varsin pieni ongelma kuten olivat Japanin tsunamissakin. Vihreät onnekseen saivat tästäkin käsikassaran syöstä Euroopan taloutta kohti kivikautta. Olkaa tyytyväisiä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Toisin kuin kirjotat, on kivihiilen käyttö kasvussa. Ainakin meillä.
Ensi viikolla aloittaa läheinen paperitehdas koeponnistukset uudessa voimalaitoksessaan, jonka he rakensivat voidakseen siirtyä maakaasusta kivihiileen.
15 täysperävaunurekkalastillista tuota päivässä tulee kulkemaan satamasta voimalaitosta pyörittämään.

Energiasektorille on näköpiirissä suuria muutoksia.
Yksi skenario on esitetty seuraavassa linkissä, jossa pohditaan "uuden energian",(LENR, Kylmäfuusio) havaintojen vaikutusta maailmantalouteen.

http://www.ecat-thenewfire.com/blog/lenr-plunge-wo...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ymmärrettävää. Suomi on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut jatkuvasti teknisestä kehityksestä kilpailijoita pahasti jäljessä. Pahiten niissä kohteissa, joissa asioista tehdään poliittisia päätöksiä. Julkinen it-kehitys on tuosta ehkä selkein esimerkki, mutta energiapolitiikka tulee huonona esimerkkinä heti perässä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomen osuus maailman kasvihuonekaasuista on 0,014 prosenttia. Osuuden saamiseksi alenemaan on tehtävä heti kaikki voitava.

Aurinko ja tuuli sekä uusiutuvat biologiset energialähteet ovat ne, joihin voimme panostaa. Ei muihin. Siis näitä on tuettava yhä enemmän.

Tuohon suuntaan toimien saamme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Kuten vihreät jo vuosia sitten lupasivat on cleantech synnyttänyt Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Näin käy jatkossakin. Jo tuuligeneraattoreita tuotetaan valtavia määriä ja nyt aurinkopaneleiden massavalmistus on juuri alkamassa.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Yllä mainitsemaani kylmäfuusioon liittyvä tuore artikkeli arvostetussa Wired -lehdessä:

http://www.wired.co.uk/news/archive/2015-01/30/col...

lainaus sivulta:

"The Lugano Report details how, for the length of a 32-day continuous run, a 900-watt electrical input produced 2,800 watts of heat from the reactor. The 20-cm long E-Cat was run for an extended period to prove that the energy could not be produced by hidden batteries or other sources:

"The total net energy obtained during the 32 days run was about 1.5 MWh. This amount of energy is far more than can be obtained from any known chemical sources in the small reactor volume."

Further, the isotopic composition of the nickel powder had changed:

"The isotope composition in Lithium and Nickel was found to agree with the natural composition before the run, while after the run it was found to have changed substantially. Nuclear reactions are therefore indicated to be present in the run process"."

Toimituksen poiminnat