Niina Ratilainen

Kokoomus, kärkihankkeilla ei koulutuksen perustaa korvata!

Kokoomus on alkanut kiillotella kilpeään Sipilän hallitukseen säästöpäätösraivopölyjen laskeuduttua kesälomalaitureille. Sisäministeri Petteri Orpo julisti Kokoomuksen tahtovan hallituksen kärkihankkeiden rahoituksesta vähintään puolet koulutukseen.

Koulutuksen rahoituksen viime kuukausien käänteet ovat olleet murheellista seurata. Hallitusneuvotteluissa sovittiin historiallisen suuret, puolen miljardin säästöt koulutukselle. Tähän saakka Kokoomuksen viestintälinja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen usein tulilinjalla toistamana on ollut koulutussäästöjen olevan erityisen kipeitä, mutta Suomen tilan vaativan suuria leikkauksia. Toinen päälinja on hyvät satsaukset hallituksen kärkihankkeisiin, joissa koulutuksen digitalisaatio saa suuren roolin.

Olisi helppo iloita siitä, että Kokoomus tahtoo kärkihankerahoituksesta valtaosan koulutukseen. Jospa koulutus nyt pelastuu? Avaus on kuitenkin helppo heinäkuun heitto puolueelle, jota ehkä hieman vielä nolottaa eduskuntavaalien tavoitteensa koulutuksesta ei leikata. Kärkihankeavaus ei millään tavalla muuta sitä tosiasiaa että leikkaukset perusrahoitukseen ovat edelleen voimassa.

Oikeastaan avaus on aivan Kokoomuksen koulutuspolitiikan mukainen ja suomalaista koulutusjärjestelmää tosiasiallisesti puolueen linjan mukaan muuttava.

Kokoomuksen keskeisen politiikan ytimessä asuu näkemys julkisen sektorin pöhöttymisestä sekä yksilön vastuusta oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Tähän näkemykseen sopii erinomaisesti julkisen sektorin perustehtävien rahoituksen vähentäminen ja varojen ohjaaminen muuhun kehitykseen.

Kärkihankkeita on vielä vaikea arvioida, sillä ne on kirjattu hallitusohjelman liitteeseen hyvin yleisellä tasolla. Koulutuksesta keskustelevien näkemyksissä on useita tulkintoja siitä mitä kärkihankkeilla lopulta käytännössä aiotaan tehdä. Esimerkkinä kaksi laajasti keskusteluttanutta kärkihanketta Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin sekä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Kumpikin kirjaus edustaa tarpeellista kehitystä. Suomi ei saa jäädä digijunasta ja ammatillista koulutusta on syytä uudistaa! Samalla digitalisaatiolla voidaan kuitenkin hyvin korvata pienevää opetusresurssia ja koota peruskouluun suurempia ryhmiä, yhdessä koulutusleikkausten kanssa resepti on valmis ja pulla uunissa. Toisen asteen ammatillista reformia taas ajettiin viime hallituskauden lopulla valmistumisaikoja tiukentavaksi, viikkotuntimäärää pienentäväksi ja koulutusyksikköjä lopettavaksi. Laajasti kritisoitu uudistus kaatui eduskunnassa puoli vuotta sitten Kokoomuksen harmiksi.

Lisäksi on aivan mahdoton ajatus, että Kokoomuksen avauksella olisi mitään mahdollisuutta toteutua. Siksi se onkin niin helppo tehdä. Hallituksella on seitsemän strategista kärkihanketta, joista koulutus on yksi. On vaikea uskoa, että pääministeripuolue Keskustalle erityisesti tärkeä Biotalous ja puhtaat ratkaisut tai massiivinen Hyvinvointi ja terveys eivät saisi ansaitsemaansa tukevaa rahoitusta.

Perusrahoituksen massiivisia leikkauksia ei koskaan korvata panostuksella kehityshankkeisiin. Kärkihankkeisiin olisi helpompi uskoa, ellei niillä olisi niin helppo yhdessä perusrahoitusleikkausten kanssa muuttaa koulutusjärjestelmää haluttuun suuntaan.

Suunnitellut koulutussäästöt ovat valtavia ja sysäävät kuntapäättäjät nopeasti valitsemaan suuremmat luokkakoot, irtisanomaan opettajia ja lakkauttamaan yksiköitä. Kärkihankerahoilla olisi helppo tilkitä tätä lähitulevaisuutta. Tätä kuvaa ei kärkihankkeiden rahoitus muuta miksikään.

Hienoa että koulutuksen kehittäminen on lähellä hallituspuolueen sydäntä. Koulutuksen tulisikin kehittyä jatkuvasti, muuttua ajassa ja uudistua. Miten koulutus sitten kehittyy kun siltä viedään perusrahoitusta? Kun rehtorit pohtivat pienentyvien resurssien käyttöä ylimääräistä liikkumavaraa omien opettajien koulutusinnovaatioihin ei ole?

Digiloikkaa on aika haastavaa hypätä, jos alusta, jolta ponnistaa, pettää.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos vertasi Kataisen sixpack-hallituksen pihtisynnytykseen, nyt hallitusneuvotteluissa oli ilmeisesti tavoitteena nopeus, tehokkuus ja hallituspohjasta johtuen sinne oli helpohkoa kirjata perinteisiä porvarillisia teemoja. Nyt kuitenkin syksyn lähestyessä realismi on iskenyt ja kaikissa hallituspuolueissa on pelkoa siitä, että kannatus ei välttämättä kestä nykyisellään, jos kaikkea hallitusohjelmassa esitettyä aletaan oikeasti viedä säädöskokoelmiin käyttämättä järkeään. Perussuomalaiset joutuvat olemaan erityisen varovaisia yhteiskuntasopimuksen ja sosiaaliturva-asioiden kanssa sen jälkeen, jos saavat siipeensä kolhun Kreikan-paketista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Sipilän hallituksen nopeus jne. olisi tervetullutta, jos kvasiparlamentarismin sijaan eläisimme edelleen itsenäisessä, kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa ilman harhaista tarvetta vaalikauden istuviin hallituksiin: SSS esittäisi, mihin pystyy, ja sille annettaisiin sitten kenkää, jos eipysti. Uusi hallitus viikossa ja uudet vaali 4 vuoden kuluttua.

Ei onnistu enää.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Hallitusten pitäminen pystyssä väkisinkin johtuu osittain rahamarkkinoiden vallasta. Poliittinen turbulenssi nostaisi Suomen tapauksessa nopeasti uusista valtionvelkakirjoista pyydettyjä korkoja ja siten hankaloittaisi lainojen uusintamista ja samalla huonontaisi luottoluokitusta. Samasta syystä Ruotsissakin suurin osa oppositiosta tukee hallitusta, mikä taustaa pohtimatta näyttäisi parlamentaarisen demokratian irvikuvalta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #6

"Parlamentaarinen demokratia" on oymoron. Valta on joko parlamentilla TAI demoksella, kansalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #6

Rahamarkkinoiden vallalla ei ole osuutta Suomen hallitusten istuntokauden pituuteen. Se on suoraan sidottu puolueiden ideoloisiin tavoitteisiin ja ideologiseen tyhjyyteen, jossa ainoa "poliittinen" tavoite on pysyä vallassa, keinolla millä hyvänsä. 15 000 euroa kuussa on hyvä yllyke. Kun lisäksi kansanedustajan kokonaistulot ovat enemmän kuiin kohtuulliset, ei ole kenenkään edun mukaista heiluttaa venettä.

Jouni Nordman

Jos pikkasen mietitään mistä koulutuksesta voidaan säästä, niin nämä osuvat kaikkein kipeimmin juuri akateemisiin, jonka takia tämä vikinä on valmis. Kumminkin jokainen joka ymmärtää sen että nykyään pitää olla tekeviä käsiä suhteessa hallintoon enemmän, niin esim. Aalto yliopisto on hyvä esimerkki tekemättömistä töistä, jossa hallinto on kolmen yliopiston, jossa ei hallinnon kehittämistä ole tehty.

Eli jos hallitus haluaisi, niin sen kannattaisi ulkopuolinen taho pistä tutkimaan mikä on koulutus budjetista tutkimukseen ja opetuksen menevä osuus, jolloin se voisi yksinkertaisesti pakottaa koulutuspuolen hallinnolle 25-35% säästö vaatimukset.

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen

Koulutussäästöt ovat sen verran suuria, että niitä jaetaan joka asteilla. Oma lukunsa on korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloon, eli opintotukeen, vielä kohdistuvat leikkaukset. Koulutukseen osuulisäksi myös leikkaukset varhaiskasvatuksessa. Mikään pakko koulutuksesta ei ole näitä märiä säästää, budjettikiristykset eri hallinnonaloilla ovat nimenomaan arvovalintoja. Nyt on tehty tällainen.

Toinen puoli korkeakoulutuksesta säästämisen miinuksissa on, että koulutus nimenomaan luo kasvua jos jokin.

Jouni Nordman

Jos mietimme pikkasen miten säästöjä voidaan samalla kun kehitetään koulujärjestelmä, on juuri työkaluista joita oppilaat itse haluavat, eli erilaiset it ratkaisut, joissa voidaan tehdä monella tavalla suoritettuja tehtäviä, jolloin poistutaan vain rajatuista malleista. Tämä myös mahdollista paremman raportointi mahdollisuuden, sillä virtuaali ympäristöt mahdollista maakunta ja valtakunnallisten kokeiden lisääntymisen, joiden mallintaminen on myös näin helponpaa. Eli toisin sanoen voidaan tarkkailla ja ohjeista opettajia paremmin.

Eli se että paperista työympäristöä aletaan tekemään, lähtee kouluista jotka pitää saada paperitosaksi, oppilaat ovat tähän valmit, mutta onko opettajat?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Lisää tehokkuutta saataisiin opetukseen, kun koulutoimi muutettaisiin keskeytyksettömäksi kolmivuorotyöksi, niin opettajille kuin oppilaille. Koulurakennusten tehokkuusluvut kasvaisivat automaattisesti, kaivattuja työtunteja, joista Sipilä ja muut SSS-miehet vaahtoavat, tulisi kiitettävästi, ja opetuksen kannalta täysin hukkaan menevät tunnit voitaisiin hyödyntää.

Se, että lapset eivät oppisi tuossa järjestelmässä sitäkään vähää, mitä nykyisin, on sivuseikka, sillä sen tehokkuuslukumittaaminen on mahdotonta muutenkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiiintoista onkin, että SUomen kansantaloudella on tasan kaksi kilpailuvalttia kansainvälisillä markkinoilla:

Vertaansa vailla oleva kansansvistys, so. yleinen koulutustaso

ja

massiivisten tulonsiirtojärjestelmien ja tehokkaan julkisen palveluverkoston luoma, täysin tyhjästä syntyvä ja tyhjään perustuva, kotimainen markkinakysyntä.

Sipilän hallitus leikkaa molemmista päämääränään Suomen kilpailukyvyn (nyt maailmantilastossa sijalla 4.) "parantaminen".

Ja koko kansa riemuitsee ja taputtaa suuria karvaisia käsiään: "Verot laskee!!!!" (No se, että tulot laskee vielä enemmän on sen rinnalla pikku juttu.)

Toimituksen poiminnat