Niina Ratilainen

Kunpa ratkaisisimme pakolaiskriisin

Toive pakolaistilanteen ratkaisemisesta yhdistää kaikkia pakolaiskeskustelun osapuolia. Maahanmuuttokeskustelu dominoi politiikan areenoita ja mielenosoitukset vastaanottokeskuksista mediaa. Nyt.fi ja MTV3 ilmoittivat sulkevansa webbisivujensa kommentointimahdollisuudet ylikuormittuneen ja asiattoman pakolaiskeskustelun vuoksi. Onko pakolaiskriisissä enää pitkään aikaan keskusteltu siitä, mitä meidän pitäisi oikeastaan tehdä?

Maailmalla on 60 miljoonaa pakolaista jotka etsivät turvaa. Suomeen on arvioiden mukaan tulossa tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa, mikä kalpenee edellisen luvun rinnalla. Ehkä helpomman perspektiivin tarjoaa luku, minkä verran Saksan kuluvan vuoden aikana vastaanottaa pakolaisia: 800 000.
Saksa vastaanottaa 40 % Eurooppaan saapuvista pakolaisista koska he tietävät, ettei rajojen sulkeminen ratkaise mitään. Itävalta vastaanottaa enemmän pakolaisia kuin 18 muuta EU-maata yhteensä, koska he näkevät, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Ele on inhimillinen ja kansalaisten suhtautuminen pakolaiskysymykseen hyvin humaani, mutta myös ainoa mahdollinen.

Arktisten maiden johtajat kokoontuivat samaan aikaan Alaskaan, jonka luonto ja alkuperäiskansat ovat kokeneet ensimmäisiä ilmastonmuutoksen dramaattisia vaikutuksia.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry lähetti tärkeän muistutuksen Alaskasta Euroopalle: "Luuletteko te että maahanmuutto on suuri haaste Euroopalle nyt? Kuvitelkaa mitä tapahtuu, kun ihmisiltä loppuu maailmassa ruoka ja juomavesi. Kun ihmisryhmät taistelevat toisiaan vastaan selviytyäkseen."

Syyrian sodan puhkeamista edelsi viisi vuotta kestänyt äärimmäinen kuivuus. Puolitoista miljoonaa pakeni maaseudulta nälkää kaupunkeihin, jossa köyhyys ja tyytymättömyys kärjistyivät yhteenotoiksi.

Kunpa ratkaisisimme pakolaiskriisin. Tavoite tuntuu vaikealta, mutta ei se sitä lopulta ole. Maailman pakolaiskriisiä autamme kehitysyhteistyöllä, laillisten ja turvallisten reittien helpottamisella ja Etelä-Euroopan maita tasapuolisella ja reilulla EU:n sisäisellä taakanjaolla tukemalla. Kotona ratkaisemme pakolaiskriisin resursoimalla turvapaikanhakemusten käsittelyä nopeammaksi ja saattamalla sujuvasti turvapaikansaaneet uuteen kotikuntaan, kieliopintoihin ja kotoutumisen tielle.

Suomessa maahanmuuttokeskustelu on kriisissä. Mitä kauemmin viipyvät kotimaan ratkaisumme, sitä kauemmin ihmisiä pakkautuu talven lähestyessä jo ennestään täpötäysiin vastaanottokeskuksiin. Pakolaisperheiden elämä laitosmaisessa ruuhkaisessa ympäristössä ei ole sitä, mitä me suomalaiset haluamme.

Tiedämme jo että yksittäinen ihminenkin pienessä pohjoisessa maassa voi vaikuttaa osaltaan monin tavoin ilmastonmuutosta vastaan. Samalla tavoin uskon että opimme, mitä voimme tehdä jokainen pakolaiskriisissä kestävällä tavalla, konflikteja ehkäisten ja kotouttamista edistäen. Tämän reitin ovat jo löytäneet monet suomalaiset, jotka ovat tarjonneet apuaan vastaanottokeskuksille tai etsineet tietoa maahanmuutosta ja tutustuneet pakolaisiin.

Keskustelu siitä, pitääkö Suomen ottaa vastaan turvapaikanhakijoita vai ei, on jo turhaa. Tuhannet ihmiset ovat jo tulleet maahamme hakemaan Suomesta turvaa. Nyt pitää jokaisen toimia, mielipiteistä riippumatta, ratkaisuja hakien.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Nyt pitää jokaisen toimia, mielipiteistä riippumatta, ratkaisuja hakien."

Ratkaisu olisi jo olemassa: Australian malli, jossa turvapaikka tarjotaan pakolaisleireiltä. Sitä vaan ei haluta käyttää.

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen

Ihan tarkentavana kysymyksenä vaan, millaisia pakolaisleirejä tarkoitat? Kriisimaihin kyhättyjä? Vai tarkoitatko että Eurooppaan perustettaisiin pakolaisleirejä,ehkä Suomeenkin? Kun kymmenet tuhannet ihmiset ovat jo Euroopassa (ja osa Suomessa) niin miten mielestsi heidän kanssaan olisi hyvä toimia?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Lähi-idässä ja Afrikassa olemassa olevia leirejä laajennettaisiin ja ne organisoitasiin paremmin. Niihin myös vapautuisi resursseja lisää kun turvapaikanhakijat siirrettäisiin sinne.

Siis Euroopassa jo olevat turvapaikanhakijat siirrettäisiin leireille, jotka tarjoaisivat turvaa (mitä turvapaikanhakijat hakevat).

Se on ainut keino, jolla voimme auttaa turvapaikanhakijoita ilman että puramme oman hyvinvointivaltiomme.

Käyttäjän tuukkalampela kuva
Tuukka Lampela

Kunpa ratkaisisimme! Mutta miten voimme ratkaista ongelman, jonka alkusyytä emme ymmärrä?

"Maailman pakolaiskriisiä autamme kehitysyhteistyöllä, laillisten ja turvallisten reittien helpottamisella ja Etelä-Euroopan maita tasapuolisella ja reilulla EU:n sisäisellä taakanjaolla tukemalla."

Edellinen lauseesi Niina on mielestäni sinänsä hyvä, mutta sisältää ainakin kaksi väitettä, joita sietää tarkastella tarkemmin.

1) Nykyisenkaltaisen kehitysyhteistyön on kyseenalaistanut hyvin vahvasti Matti Kääriäinen kirjassaan Kehitysavun kirous (2014). "Monissa maissa kehitysapu tukee paikallista eliittiä, ei demokratisoitumista. Kaiken kukkuraksi kehitysmaista karkaa pääomia lähes kymmenen kertaa kehitysavun verran, monikansalliset yritykset kiertävät veroja ja veroparatiiseihin kertyy tuhansia miljardeja euroja. Edes kehitysavun ammattilaiset eivät tiedä, kuka kehitysapulaivaa ohjaa ja mihin suuntaan."

http://www.intokustannus.fi/kirja/kehitysavun_kirous/

2) Laillisten ja turvallisten reittien helpottamista parempi ratkaisu (kylmän analyyttisesti ja esim. logistisesti perustellen) olisi minun ja monen muun mielestä perustaa pakolaisleirejä konfliktialueiden lähistölle, ja panostaa mm. säästyvät resurssit sinne:

"Halutessaan, kansainvälisellä yhteisöllä on resurssit kunnollisen majoituksen järjestämiseksi Syyrian ja Irakin konfliktien rauhallisille lähialueille. Se tulee huomattavan paljon halvemmaksi, kuin satojen tuhansien ihmisten kotouttaminen Eurooppaan. ... Leirit takaisivat sen, että myös heikoimmilla olisi pääsy turvaan. Pakolaiset osaavat valmiiksi arabiaa, joten heidän on paljon helpompi integroitua paikalliseen yhteiskuntaan ja hakeutua työmarkkinoille kun kaikkea ei tarvitsisi aloittaa tyhjästä."

http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2015/08...

3) Esityksesi ainoa ehdotus pakolaisia aiheuttavien konfliktien ratkaisemiseksi on kehitysyhteistyö, jonka nykyisen tilanteen kritiikkiä esitin jo kohdassa 1). Lisäksi on olennaista ymmärtää, miten maailman talouden kehitysmaita riistävät rakenteet oikeasti toimivat. Usein sivuutettua ja toistaiseksi harvojen ymmärtämää aihetta avaa talousdemokraattien näkökulmasta Ville Iivarinen HS:n henkilökuvassa ja syksyllä ilmestyvässä kirjassaan "Raha - Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla":

"Kehitysyhteistyö ei ikinä voi korjata sitä, miten koko maailmantalouden rakenne toimii kehitysmaita vastaan."

Opintojensa lopulla Iivarinen löysi rahareformiliikkeen.

"Maailman tutkiminen rahan olemuksen kautta opetti parissa viikossa enemmän kuin vuodet yliopistolla."

http://www.hs.fi/paivanlehti/02092015/a1441075682204

Käyttäjän ratilainenniina kuva
Niina Ratilainen

Moi Tuukka!
1) Matti Kääriäisen kantoja on myös laajasti kritisoitu ja vastaanargumentoitu. Kehitysavulla tehdään paljon todella järkevää työtä. Siis epäonnistumisiakin löytyy, mutta koko kehitysyhteistyötä ei ole nähdäkseni syytä kyseenalaistaa. Joo, verotulojen pako monikansallisten yritysten kautta ja kehitysmaiden luonnonvarojen omistusten siirtyminen kansainvälisille suursijoittajille on todellinen ongelma ja estää maita nousemasta jaloilleen. Tämä voidaan estää politiikalla. Tarvittaisiin todella EU-tasolla lisää painetta. Tässä Suomikin _voisi_ olla aktiivinen. Se olisi yksi ja tärkeä ratkaisu.

2) Jos me emme halua ottaa vastaan pakolaisia, miten voimme vaatia konfliktialueiden naapurimaita vastaanottamaan?
Toiseksi vaikkapa maanlaajuisissa sisällissodissa pakenevat ihmismäärät ovat valtavia. Luulenpa että naapurimaiden on ihan oikeasti mahdotonta selviytyä moisesta, vaikka tukea tulisikin muualta.

3) Keskityin oikeastaan siihen, mitä ratkaisuja meidän tulisi sisäpolitiikassa tehdä, koska tilanne on jo eskaloitunut. Kansainvälisesti pakolaiskriisin ratkaisut ovat todella laajempia kysymyksiä kuin pelkkä kehitysyhteistyö, olen ihan samaa mieltä. Moneen kansainväliseen kysymykseen ei Suomi voi yksin - tai ainakaan nopeasti vaikuttaa. Tekemäänsä kehitysyhteistyöhön taas voi.

Hyviä pointteja, tärkeää keskustella eri vaihtoehdoista!

Käyttäjän tuukkalampela kuva
Tuukka Lampela

Kiitos Niina vastauksesta!

1) Kun puhuin "nykyisen kaltaisesta kehitysyhteistyöstä", en tietenkään tarkoittanut että kaikki kehitysapu olisi jotenkin huonoa; esim. rokotukset tai koulutus tuskin koskaan ovat "huonoja" asioita. Pahoittelen että jätin tämän tulkinnan auki ja siten korjattavaksi / tarkennettavaksi. En olekaan kuullut kritiikkiä Kääriäisen kantoja kohtaan, osaisitko suositella artikkeleita netistä tai muualta? Suursijoittajien harjoittaman riiston mekanismien oikea ymmärrys on olennainen edelltys oikeanlaisen politiikan harjoittamiselle. "Oikeaa ymmärrystä seuraa oikea toiminta". Tässä esim. talousdemokratia ja jälkikeynesiläisyys ovat mielestäni täysin välttämättömässä osassa, ja näitä ei todellakaan liian usein esim. tämänkaltaisissa keskusteluissa esille nosteta.

2) En halua ottaa tarkemmin kantaa pakolaisten vastaanottamiseen määrään (eli jotain esim. väliltä 0-100000), mutta haluaisin muistuttaa nimenomaan ilmiön mittakaavan valtavuudesta, josta sinullakin ilmeisesti on ainakin jonkinlainen ymmärrys. Netissä levinnyt purkkapallo-havainnollistus (https://www.youtube.com/watch?v=H-CqJYzDSI8) on mielestäni erittäin osuva (vaikkakin käsittelee asioita USA:n näkökulmasta), ja sen viesti, "Autetaan ihmisiä kotimaissansa" (mm. taloudellisen riistämisen lakkauttamisen ja talousdemokratian edistämisen avulla), tulisi mielestäni olla pääfokuksena kaikessa poliittisessa toiminnassamme. Tämä ei siis missään nimessä ole ristiriidassa pakolaisten auttamisen kanssa, mutta mielestäni ilmiöiden mittakaavat huomioon ottaen pakolaisten vastaanottaminen on hiukan ikävästi sanottuna kuin laastarin laittamista vuotavan valtimon päälle. Siis: pidetään molemmat mittakaavat (globaali ja lokaali) sekä ratkaisukeskeisyys mielessämme, niin ongelmat ehkä ratkeavatkin vielä joskus.

3) Joo, itseäni taisikin häiritä nimenomaan tämä keskittymisesi sisäpolitiikkaan, ilman mainintaakaan ulkopolitiikasta (lukuunottamatta kehitysyhteistyötä) tai globaalien ilmiöiden ja riiston mekanismeista, tai niiden mahdollisista ratkaisuista. Ja niitä halusin tässäkin painottaa, erityisesti globaalin talouden ongelmia ja ratkaisuna esim. talousdemokratiaa. Siitä olisi erittäin kiva kuulla näkemyksiäsi ja keskustella kanssasi, sillä esim. Englannin Vihreät alkoivat kaksi vuotta sitten kannattaa talousdemokratiaa, ja koska koen että tämä ilmiö on erittäin monien poliittisten toimijoiden ns. sokeassa pisteessä: http://positivemoney.org/2013/09/green-party-passe...

Lisäksi haluan painottaa, että olemme nähtävästi aivan samaa mieltä useimmista asioista! :)

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Itse kirjoitin noista asioista ja nykyaikaisiin aikankohtaisiin ongelmiin (lainsäädännön muutoksista ennen kevään uutta migraatioaaltoa) ratkaisuehdotukset tässä:

https://sibilpolitical.wordpress.com/2015/12/02/mi...

Toimituksen poiminnat