Niina Ratilainen

Maksetaan maanviljelijöille tuotantomäärän sijaan ilmastonmuutoksen torjumisesta

Globaalissa etelässä ilmastonmuutos on jo muuttanut elinolosuhteita dramaattisesti. Muutoksia on kuitenkin nähtävissä myös meillä ja erityishuomiota kaipaavat muutokset maataloudessa. Siellä, missä ollaan eniten tekemisissä vuodenaikojen vaihtumisen, sään, maan eliöstön ja kasvien biologian kanssa. Ilmastonmuutos asettaa kotimaiselle ruuantuotannolle monimutkaisen haasteen, mutta reaktiovaihtoehtoja on vain kaksi: seurata muutosta perästä ja sopeutua vasta pakon edessä, tai muuttaa koko maataloutta ministeriön linjauksista tilatasolle saakka etulinjassa.

Usein sanotaan, että on parempi ohjata muutosta kuin seurata tapahtumia sivustakatsojana. Tämä jos mikä pätee tämän ajan maatalouspolitiikkaan. Saman tietävät myös ne lukuisat ruoantuottajat, jotka ovat tehneet tiloillaan valintoja, joilla vähennetään päästöjä, sidotaan hiiltä ja sopeudutaan muuttuviin sääolosuhteisiin.

Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää maatalous ilmastonmuutoksen torjumiseen. Maanviljelyn ilmasto- ja vesistövaikutuksista puhutaan paljon ja tiedot päästöistä ovat kiistattomia. Suuri kysymys 2020-luvulla on, jatkammeko tätä keskustelua vai otammeko tilalle näkökulman siitä, kuinka maatalous nousee ilmastonmuutoksen torjumisessa esitaistelijoiden joukkoon. 

Maailman muuttuessa myös maatalouspolitiikan pitää muuttua. Maataloustukia on perusteltu kauan ruokahuollon omavaraisuudella, kuluttajahintojen vaihtelujen tasaamisella, maatalouden kannattavuudella sekä maaseudun asuttuna pitämisellä. Nämä eivät voi olla 2020-luvulla enää perusteita maataloustuille. Tulevina vuosina tarvitsemme pelloille kasvipeitettä, joka sitoo hiiltä ilmakehästä sekä viljelymenetelmiä, jotka palauttavat humuspitoisuutta. Tiloilla pitää siirtyä laajamittaisesti suljettuun ravinnekiertoon ja monipuoliseen viljelykiertoon. Näitä ja muita maanviljelyn ilmastotoimia voitaisiin tukea uudistetuilla maataloustuilla.

Kaiken kotieläintuotannon siirtymistä luomutuotannon kriteeristöön tulisi tukea. Maataloustukiin pitäisi jatkossa tuoda mukaan muitakin tavoitteita kuin sato- ja tuotantotaso. Tukea pitäisi ohjata hiilensidontaan ja monimuotoisuuden kannalta vahvoihin viljelymenetelmiin. Luomuviljeltyä pinta-alaa tulisi lisätä voimakkaasti ja toisin kuin Jari Lepän ministerikaudella, jatkossa luomutukea tulisi varata kaikille luomuun siirtyville tiloille. Luomuun ja uusiin kasvipohjaisiin jalosteisiin satsaamalla maatalouteen saadaan korkeamman lisäarvon tuotteita. Tämä auttaisi viljelijöitä tilojen kannattavuuden nostamisessa tuista vähemmän riippuvaiseksi.

Maatalouden tukia pitää muuttaa, koska ilmastoteot eivät saa olla viljelijän hyväntahtoisuuden varassa. Suomessa on runsaasti viljelijöitä, jotka kehittävät lohkotasolla toimintaansa ilmaston ja vesistöjen kannalta kestäväksi. Siitä meidän pitäisi maksaa.

Ilmastonmuutoksen torjumisella on valtava kiire. Hiiltä on ilmakehässä jo nyt niin paljon, etteivät uusia päästöjä vähentävät toimenpiteet enää riitä. Hiiltä pitää sitoa, mahdollisimman paljon. Tähän pystyy suuressa mittakaavassa vain maatalous. 

Kotimainen maatalous ei pelastu kasvavilla satovahinkokorvauksilla vaan uudistuksilla, joiden tavoitteena on kestävä ruoantuotanto ja monimuotoiset tilat. Maatalousministeriön johtoon on löydyttävä päättäjä, joka johtaa muutosta, eikä seuraa sitä takamatkalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Nykyiselläänhän viljelijöille ei makseta tuotantomääristä vaan peltojen pinta-alan mukaan.

Martti Nurmi

Siis kuka maksaa, kenen varoilla ja mistä?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Pari huomiota perusasioihin, mitkä on maatalousasioista tietää. Ja ne ovat etteivät tuet perustu satotasoihin vaan peltopinta-alaan eikä satokorvauksia enää makseta.

Martti Nurmi

Eli osta ala, kerää tukiaiset! Vihreiden mallin mukaan jätä kylvämättä. Hukkakauransa kullakin. Huomaa VIHREÄ paneutuminen!

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Meillä toteutettava maatalouden tukipolitiikka on EU:n politiikkaa. Itsenäisesti emme pysty maatalouden tuista päättämään.

Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, miten blogisti ajattelee hiilen sitomisen käytännössä tiloilla tapahtuvan. Pääsääntöisesti se merkinnee laitumien tai maahan kynnettävän kasvimassan merkittävää lisäämistä. Tämä muuttaa tuotannon rakennetta. Kokonaan toinen asia on, että onko tälle rakenteelle kysyntää ruokamarkkinoilla.

Martti Nurmi

" Itsenäisesti emme pysty maatalouden tuista päättämään."

Ei niin, mutta innokkaasti on kyselty, että kai me saadaan kansallisia tukia maksaa EU-tukien päälle.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ilman kansallista tukea elintarviketuotanto Suomessa ei ole mahdollista.

Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #13

Niin varmaan on. Tukityöllistäminen huoltovarmuuden vuoksi on kumminkin parempi luonnehdinta toiminnasta kuin yrittäminen.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Maatalous Suomessa ei ole keskimäärin tervettä yritystoimintaa:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kesk...

Blogistin ehdotuksessa on hyvää ainakin se, että täällä subarktisessa ilmastossa maaperään päässyt orgaaninen aines hajoaa hitaasti. Lahoamistahan ei juuri tapahdu routaisessa maassa. Jos pelloille syväkynnetään jotain biomassaa, niin siellähän se on poissa hiilen nopeasta kierrosta. Saattaapa jopa tehdä biohiilen jemmaamisen epäedullisemmaksi, koska hiiltoprosessi vie resursseja ja aiheuttaa päästöjä.

Itse olisin tutkailemassa koko maatalouspoltiikan uudistusksen mahdollisuuksia, joskin EU:n rajoitukset saattavat tulla vastaan. Siis että esimerkiksi elintarvikeomavaraisuustavoite olisi luokkaa 80% ja lopuilla pelloilla viljeltäisiin sitten jotain myyntiin kelpaavaa, vaikkapa kuituhamppua. Jos luomutuotanto tuottaisi enemmän, varmaan sillekin linjalle siirryttäisiin. Ajatuksena maataloustukien vähentäminen ja kuitenkin katastrofivalmius elintarvikehuollossa.

Asiasta kolmanteen: Ei blogistilla sattuisi olemaan linkittää vaalivalokuvaa, jonka käyttöoikeudet sallisivat sen julkaisun toisaallakin? Hyvin alkanut Ratilainen-sarja kaipaisi jatkoa:
https://roskasaitti.wordpress.com/2015/04/23/petty...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näinhän asia on, maataloudella on mahdollisuus sitoa hiiltä maaperään, jossa se säilyy satoja vuosia.

Euroopan tasolla Suomi on hoitanut vielä verrattain hyvin maatalousasiansa, johtuen pohjoisesta sijainnista, yksi satokausi, ei tarvetta runsaille määrille kasvinsuojeluaineita jne. Suomessa ruuantuotanto on verrattain puhdasta. Puhtautta pitäisi osata markkinoida.

Satotason mukana menee ilmakehän hiilidioksidia, mitä enemmän maa tuottaa, sitä enemmän hiilidioksidia poistuu ilmakehästä. Maa pitäisi kuitenkin saada tuottamaan ilman keinotekoista lannoitetta, eli maaperässä pitäisi olla humusta, joka auttaa kasvia saamaan maaperän ravinteita käyttöönsä. Humus auttaa myös pitämään maaperän kosteana.

Joten hiilensidontaan tulisi panostaa.

Martti Nurmi

"hiilensidontaan tulisi panostaa"

Jos joku osaisi tehdä siitä bisnestä, niin kyllä, mutta omat lobbarimme eivät oikein kykene EU-tasolla taloudellisia intressejämme edistämään. Mallioppilas jää palkkiotta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mitä osaa ilmastonmuutoksesta taas yritetään torjua? Kylmenemistäkö? Jos ei niin syytä ainakin olisi koska se on tuhoisaa näillä leveyspiireillä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Maanviljelijöillä tulee olemaan riittävästä tekemistä tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen torjumisessa, joka ei ole menossa lämpenevään, vaan kylmenevään suuntaan. Kasvukaudet tulevat lyhenemään. Kesistä näyttäisi tulevan vähäsateisia, josta viime kesä oli esimerkkinä. Kuivuus heikensi satoja.

Kiistaton todiste kylmenevästä suunnasta on Auringon aktiivisuuden ja samalla aurinkotuulen hiipuminen viimeisten kuukausien aikana. Olen itse seurannut Auringon aktiivisuuden vaihteluja lähes 30 vuotta ja pidän nykytilannetta erittäin poikkeuksellisena. Toivottavasti edessä ei ole Maunderin minimin kaltainen tilanne (1645 – 1715).

Aurinkoa voi seurata päivittäin oheisesta Nasan linkistä:

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

Professori Valentina Zharkovan johtama tutkimusryhmä on tehnyt merkittävää työtä Auringon salojen tutkimuksessa. Vanha totuus on se, että matematiikka ei valehtele.

https://watchers.news/2018/11/11/valentina-zharkov...

Tulevaisuudesta puhuttaessa ei ole hyvä unohtaa myöskään menneisyyttä. Menneisyys Auringon aktiivisuusvaihteluista löytyy puiden vuosirenkaista. Professori emeritus Kari Mielikäinen on kirjoittanut oheisen artikkelin, joka julkaistiin Tiede-lehdessä vuonna 2013.

”Tässä avuksi tulevat puiden vuosirenkaista eli vuosilustoista luodut aikasarjat, lustokalenterit, jotka sisältävät vuodentarkkaa tietoa menneistä sääoloista. Yksi maailman pisimmistä kalentereista löytyy meiltä Suomesta. Se on koottu Lapin männyistä ja kattaa 7 640 vuotta, lähes koko viime jääkauden jälkeisen ilmastohistorian.”

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/tiede7_ilmasto_ja_lu...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämä kirjoitus on oikeastaan "hellyttävää soopaa" alusta loppuun enkä kaikkeen jaksa kommentoida.

Heti alusta kuitenkin:

"Globaalissa etelässä ilmastonmuutos on jo muuttanut elinolosuhteita dramaattisesti."

Mitähän mahtaa tarkoittaa "globaali etelä"? Millä tavoin siellä ilmastonmuutos on muuttanut eliinolosuhteita "dramaattisesti"? Liittyykö tämä siihen, että italialaisten oliiviviljelijöiden sadot tuhoutuivat pakkasessa?

"Muutoksia on kuitenkin nähtävissä myös meillä"

Kerrotko mitä olet nähnyt?

"Ilmastonmuutos asettaa kotimaiselle ruuantuotannolle monimutkaisen haasteen."

On sitä monimutkaista haastetta ollut jo ammoisista ajoista alkaen. Saarijärven Paavo kamppaili hallaa vastaan ja pani viljaan puolet petäjäistä. 1600-luvun lopulla kolmasosa suomalaisista kuoli nälkään, kun satokausi jäi liian lyhyeksi. Viimeiset satakunta vuotta on ollut aavistuksen verran suotuisampaa, mutta kyllä näin arktisilla alueilla maatalous on aina riskissä kylmän vuoksi.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Maunderin minimiin liittyvät vuosien 1696 - 1697 suuret kuolonvuodet. On arvioitu, että jopa kolmannes maamme väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin.

Vuonna 2015 Kataisen hallitus teki päätöksen leipäviljan varmuusvarastojen puolittamisesta. Tämä järjetön päätös olisi heti syytä kumota uudessa hallitusohjelmassa vaalien jälkeen ja varautua tuleviin niukempiin aikoihin. ”Globaalin etelän” sijaan on nyt hyvä ajatella ”globaalia pohjolaa.”

Me elämme näillä pohjoisilla latitudeilla, jossa olemme Auringon aktiivisuusvaihtelujen suhteen eturintamassa johtuen maapallon kallistuskulmasta 23º27’ suhteessa Aurinkoon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Älä nyt faktoja rupee kyselemään, menee hyvä tarina piloille

Toimituksen poiminnat