Niina Ratilainen

Lasten ja nuorten ilmastokokoukset kaupunkeihin

Lasten ja nuorten huoli, aktiivisuus ja puuttuminen ilmastonmuutoksen torjumiseen on lisääntynyt vuoden aikana suunnattoman paljon. Vuoden 2018 nuorisobarometrista on käynyt ilmi, että melko paljon tai erittäin paljon epävarmuutta ja turvattomuutta ilmastonmuutoksesta kokee jo kolme neljästä vastaavasta.

Kansainväliseen koulujen ilmastolakko 15.3. ja opiskelijoiden ilmastolakko 5.4. keräsivät useita satoja lapsia ja nuoria eri paikkakunnilla lakkoilemaan ilmastopolitiikan puolesta. Lakon järjestäjiä ovat olleet nuoret, nuoriso- ja opiskelijajärestöt itse osana Greta Thunbergin aloittamaa liikettä.

Nuorten kokemasta ilmastoahdistuksesta on jonkin verran koottua tietoa Suomessa. Aalto-yliopistossa on alettu järjestää opintopsykologien ohjaamia keskusteluryhmiä, joissa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita ja ahdistusta. Ilmastoahdistukseen liittyen on myös alettu havaita alakuloisuutta sekä masennusta. Aihe on noussut esiin myös lastensuojelun ammattilaisten toimesta.

Suurin taakka ilmastonmuutoksen aiheuttamista ympäristövaikutuksista jää tämän päivän nuorille ja tuleville sukupolville. Nuorilla on kuitenkin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutokseen liittyvään päätöksentekoon ja muutoksiin päätöksentekojärjestelmässämme. Siksi nuorille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa sekä mahdollistaa nuorten merkityksellinen osallistuminen heitä keskeisesti koskeviin asioihin.

Nuorten huoli sekä halu vaikuttaa on otettava vakavasti. Se pitää ottaa vakavasti paitsi eduskuntavaaleissa, myös kunnissa, joissa päätetään merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä toimista. Siksi kaupunkien pitää alkaa järjestää nuorten ilmastokokouksia.

Kunnilla on jo runsaasti kokemusta lasten ja nuorten osallistumisesta kunnan asioiden valmisteluun. Lasten Parlamentit, oppislas- ja opiskelijakuntatyö sekä nuorisovaltuustot ovat vakiintunut tapa tuoda nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa.

Nuorten ilmastokokouksia tukevat käytänteet ovat siis jo olemassa.

Nuorten Agenda2030 ja Sitra järjestivät valtakunnallisesti nuorten ilmastokokouksen juuri Finlandiatalolla. Kokoukseen liittyi asiantuntijoiden alustuksia, toiminnallista ohjelmaa ja nuorten julkilausuma. Myös tästä tapahtumasta kannattaa ottaa mallia.

Suomessa on runsaasti kuntia, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen vähentämiselle. Tähän työhön kannattaa osallistaa kaupunkilaiset. Tilastokeskuksen aineistojen mukaan nuorten osuus erilaisia valintoja ilmastosyistä liikenteessä, ostoksissa ja ruokailutottumuksissa tehneissä on jopa kaksinkertainen aikuisväestöön verrattuna. Kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta nuoret ovat keskeinen vaikuttajaryhmä. Ja tätä ryhmää kiinnostaa - niin vaikuttaminen yhteisiin asioihin, kuin vaikuttaminen juuri ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Lasten ja nuorten ilmasto-ahdistus on aikuisten agitaation, propagandan ja aivopesun seuraus. Aikuisten olisi ensin otettava asioista selvää ennen kuin syöttävät lapsille puuta heinää ym. pelottelua maailmanlopusta.
Muutama blogi on aiheesta kirjoitettu, esim. Korholan viimeisin:
http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273519-...

Toimituksen poiminnat