Niina Ratilainen

Kaikki blogit puheenaiheesta maanpuolustus

Sotilaallisesti liittoutunut Suomi

Ammattimies, toimittaja Lauri Nurmi vaati päivän IL:ssä poliitikoilta tosiasioiden tunnustamista. Nurmen mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut mutta täällä poliitikot eivät halua sanoa sitä ääneen.  

Sauli Niinistö jatkaa Suomen hivuttamista Natoon

 

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Ylen Ykkösaamussa Puolustusvoimien uuden komentajan valintaa. Nimitys on jäämässä uuden hallituksen vastuulle, koska Sipilän hallituksen erottua se ei enää virallisesti kykene nimitystä tekemään. Tämä asia ei kuitenkaan estä Sauli Niinistöä, vaan hän yrittää saada komentajan nimitetyksi jo eronneen hallituksen toimesta. Syy, miksi Niinistö näin haluaa toimia on selvä ja se syy on Nato.

HX-hankkeen toteutuminen suunnitellusti on turvallisuustyötä tärkeimmillään

HX-hanke on sen julkistamisesta lähtien herättänyt runsaasti keskustelua niin ammattisotilaiden, poliitikkojen kuin rivikansalaistenkin keskuudessa. Onhan se täysin ymmärrettävää, kun kyse on miljardien arvoisesta hankinnasta ja keskeisestä turvallisuuspoliittisesta elementistä. Maanpuolustusasiat ovat suomalaisia perinteisesti kiinnostaneet ja hyvä niin.

Sotaveteraanien työ ja muisto velvoittaa huolehtimaan koko Suomesta

Kansallista veteraanipäivää vietetään 27.4.  kiitollisuuden osoituksena niille sotasukupolville, jotka sota- ja kotirintamalla eri tehtävissä puolustivat maatamme 2. maailmansodan aikana. Muistamme kiitollisuudella sodassa kaatuneita ja haavoittuneita, kaikkia rintamalla ja kotirintamalla työskennelleitä miehiä ja naisia, evakkoja sijoittaneita ja heitä auttaneita sekä niitä nuoria, jotka rajaseudulta rintamaille paettaessa suorittivat tärkeää työtään karjankuljetus- ym. tehtävissä.

Ilman Nato-jäsenyyttä ei ole turvatakuita

Suomen Nato-keskustelu, siltä osin kun sitä ylipäätänsä käydään, on monessa mielessä varsin outo. Nato on poliittis-sotilaallinen liitto, johon kuuluu 29 jäsenmaata. Liittouman keskeisenä tukipilarina toimii niin kutsuttu artikla 5, eli turvatakuut, jonka mukaan jokainen jäsenmaa sitoutuu auttamaan toista, hyökkäykseen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tämän niin pyytäessä. Vain ja ainoastaan Naton jäsenmaat nauttivat näistä turvatakuista ja niiden tuomasta pelotteesta.

Ampuma-aselain muutoksista on haittaa maanpuolustukselle

Suomen ampuma-aselakia on muutettu, samoin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia. Muutostarve johtui siitä, että EU:n asedirektiiviin on tehty tiukennuksia. Tiukennuksilla pyritään torjumaan terrorismia. Terrorismin torjunta on välttämätöntä, mutta valittu keino on väärä: terroristeja ei voida estää tiukentamalla laillisten aseiden sääntelyä. Terroristit käyttävät laittomia aseita, joita on maailmassa runsaasti tarjolla riippumatta EU:n sääntelystä.

Suomeakin odottaa sota

Yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa kulkee ainaista rataansa, joka koostuu kahdesta vaiheesta - sodasta ja rauhasta. Näistä sota on lyhyempi ajanjakso, jota seuraa pitkä rauhan aika, jolloin kasaantuvat ainekset uuteen, entistä tuhoisampaan sotaan. Euroopan sykli kulkee kohti aikoja, jotka laittavat eurooppalaisten yhteiskuntien säilymisen vaakalaudalle. Syy konflikteihin ei tule olemaan nationalismi tai oman kansan puolustaminen, vaan maahanmuuttoaallot, Venäjä sekä monikulttuurisuudesta unelmointi ja valtioiden turvallisuuskoneistojen alasajo.

Ylistyspuheenvuoro Ottawan sopimukselle: hyppypanos

Olen aina pitänyt Ottawan sopimusta hienona ideana, sillä henkilömiinojen käyttö on ongelmallista kolmannen maailman maissa ja aiheuttaa paljon harmia etenkin siviilihenkilöille. On asiallinen tavoite pyrkiä vähentämään miinakenttiä kehitysmaissa ja asettaa painetta purkaa epäinhimillisiä rakenteita. En kuitenkaan koskaan ymmärtänyt Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen, sillä Suomessa ei esiinny samankaltaisia ongelmia kuin henkilömiinoista kärsivillä kehitysmailla. Suomelle henkilömiinat olivat pitkään yksi itsenäisyyden takuutuotteista.

 

Sukupuolineutraali intti on mahdollisuus

Yksi vaaliteemoistani on sukupuolineutraali asevelvollisuus.

 

Naisten resurssien käyttämättä jättäminen maanpuolustuksen suhteen ei edesauta tasa-arvoa ja on suoranaista tuhlausta. Luonnollisesti siviilipalvelusta voitaisiin lyhentää tai uudistaa vastineeksi ja tarkastella myös valikoivia kutsuntoja, joissa otetaan ikäluokasta vain osa palvelukseen.

Tämä olisi osa siirtymävaihetta kohti vapaaehtoista asepalvelusta, jossa voisi olla esimerkiksi tarjolla selkeitä taloudellisia etuuksia intin käymisestä (tuloverohelpotus tms.)

Siviilipalvelus lakkautettava

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Näin sanoo Suomen perustuslaki, joka asettaa maanpuolustusvelvollisuuden.

Siviilipalvelus toimii vaihtoehtona niille nuorille, jotka eivät halua vakaumuksellisista syistä suorittaa palvelusta Puolustusvoimissa. On kuitenkin syytä huomioida, että suuri osa siviilipalveluksen suorittajista ei ole tehnyt valintaa pelkästään vakaumuksellista syistä, vaan monilla on tutkitusti käytännöllisiä syitä taustalla.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä